Velka on veli otettaessa

Pikavipeistä on tullut maanvaiva. Aktiivinen markkinointi, vakuudettomuus, helppo ja nopea saatavuus ja kohtuuttomat lainaehdot ovat paha yhdistelmä.

USA:sta tuotu malli yhdistettynä vuodesta 2005 suomalaiseen tekstari- ja nettikulttuuriin on ollut tuhoisa yhdistelmä monille ja samalla kannattava tulonlähde pikalainayritysten ja perintäfirmojen omistajille.

Ilmiö on kasvanut neljä viime vuotta pullataikinan lailla, ja vasta nyt on herätty ongelmien edessä. Kohtuuttomuuksia yritetään hillitä lainsäädäntöteitse.

Rahoitustarkastus selvitti kolme vuotta sitten pikavippitoiminnan laajuutta. Suomi, Ruotsi ja Tekki olivat kärkimaita, Suomi ykkösenä. Muualla Euroopassa ilmiö oli vähemmän tunnettu. Lainanottajat ovat pääasiassa 20-30-vuotiaita, työttömiä, yksinhuoltajia ja pienituloisia.

Lainoja markkinoivista yrityksistä suuri osa oli vasta perustettuja. Lainanottajien keski-ikä on kasvussa, samoin kerralla otettavat summat. Vippien kulut ja korot ovat tyypillisimmillään satoja prosentteja vuodessa. Tämän päivän tietojen mukaan enimmillään jopa yli 3 000 prosenttia.

Kuluttaja-asiamies, Rahoitustarkastus, Kuluttajavirasto, eduskunta, tietosuojavaltuutettu, Taloudenhallinnan neuvottelukunta, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvosto ja tietosuojalautakunta, valtakunnansyyttäjänvirasto, Yleisradio ja keskusrikospoliisi ovat kaikki omalta osaltaan ottaneet ilmiöön kantaa. Laihoin tuloksin - valitettavasti.

Vuonna 2007 neljä pikavippifirmaa perusti Suomen Pienlainayhdistyksen ja muutama muu noin 60 yrityksestä on liittynyt mukaan. Markkinoilla olevasta lainakannasta yhdistyksen jäsenyritysten hallinnassa on yli puolet.

Lainanantajia on syytetty koronkiskonnasta. Asiasta tehtiin tutkintapyyntö reilu vuosi sitten. Keskusrikospoliisi teki asiassa tutkimattajättämispäätöksen tultuaan siihen tulokseen, ettei kyseessä ole koronkiskonta.

Lainaaja syyllistyy kiskontaan, jos luoton korko ylittää huomattavasti julkisen valvonnan alaisten rahalaitosten vastaavanlaisessa luotonannossa ottaman tavanomaisen koron, ja sitä ei siis KRP:n mukaan ylitetty.

Pikavipin kulut kertyvät pienistä osista. Lainapyyntö ja vahvistus maksetaan puhelinlaskussa. Sen jälkeen tulevat käsittely- ja toimituskulut, korko ja laskutuskulut.

Jos lainaa ei maksa ajallaan niin seuraavaksi tulevat yritykselle ja perintätoimistolle maksettavat muistutus- ja perintäkulut ja edelleen omat ja perijän kulut käräjäoikeudessa ja sen jälkeen vielä ulosottokulut.

Muutaman kympin vipillä saa itsensä perikatoon, jos ei ole takaisinmaksukykyä.

Hullu systeemi.

Pikavippirahat menevät ruokaan, aiempien velkojen ja korkojen maksuun sekä huomattavassa määrin huvitteluun.

Voisiko koko pikavippitoiminnan kieltää?

Tuskinpa.

Tärkeintä on saada alalle nopeasti lainsäädännöllä selkeät pelisäännöt, joilla turvataan lainanottajien taloudellinen ja oikeudellinen turva ja toisaalta mahdollistetaan rehellinen rahan lainaaminen nykyaikaisin vuorovaikutteisin viestintämenetelmin.

Olen muuten sitä mieltä, että pikavippiä ei kannata ottaa. Ei koskaan.

Kirjoittaja on Vaalijalan kuntayhtymän johtava lääkäri Pieksämäeltä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.