Venäjä etsii kunniallista väylää pois kriiseistä

Suomen ja Venäjän presidenttien tapaaminen Sotshissa keskiviikkona sujui niin sopuisissa merkeissä, että presidentti Sauli Niinistö katsoi tarpeelliseksi todeta, miten ei ollut kuullut matkalla ainuttakaan kriittistä sanaa Suomea kohtaan. Esimerkiksi Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun heinäkuisten puheiden olisi voinut odottaa nousevan vierailun keskiöön, sillä Shoigu sentään katsoi Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyön heikentävän turvallisuutta ja pakottavan Venäjän vastatoimiin. Venäjän presidentti Vladimir Putin luonnehti tilannetta ainoastaan toteamalla Naton sotilaallisen infrastruktuurin lähestyvän Venäjän rajoja, minkä vuoksi Venäjän täytyy seurata tilannetta. Julkisuuteen Niinistön ja Putinin tapaamisesta kerrottiin, että asialistalla olivat arktisen alueen hyvinvointi ja ympäristönsuojelu. Esillä oli arktisen alueen huippukokous, jossa puhuttaisiin paitsi mustasta hiilestä ja arktisen alueen meriliikenteen raskaiden polttoaineiden korvaamisesta nesteytetyllä maakaasulla.

Sinänsä tärkeitä ja isoja asioita vähättelemättä lienee selvää, että vierailu painottui päiväkohtaisiin maailmanpolitiikan asioihin. Suurvaltajohtajien parissa sukkuloivalle Niinistölle on rakentunut yhä keskeisempi rooli viestinviejänä ja sovittelijana. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuoden kuluttua on myös yksi hyvä syy tapaamiseen, sillä puolivuotisen puheenjohtajuuskauden asialistaa rakennetaan parhaillaan. Vierailu Sotshissa osui mielenkiintoisella tavalla myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ensiviikkoisen virallisen Suomen-vierailun alle. Vaikka Macron ja Putin tapasivatkin Moskovassa juuri ennen Helsingin huippukokousta, ranskalaispresidenttiä kiinnostanee kuulla Niinistön tuoreita terveisiä Venäjältä.

Äskettäin tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Georgian sodasta, jota pidetään jonkinmoisena lähtölaukauksena Venäjän paluulle kohti kunnian päiviä, jolloin maa on jälleen suurvalta, jota pelätään. Tähän mennessä Venäjä on onnistunut tavoitteissaan ainoastaan pelon osalta. Suurvaltana Venäjää ei sen sijaan ainakaan toistaiseksi voi vielä pitää, ainakaan talouden mittareilla. Venäjän talous on ollut huonoissa kantimissa vuodesta 2014 lähtien Krimin valtauksesta ja Ukrainan kriisistä johtuvien pakotteiden ja vastapakotteiden vuoksi. Maailmantalouden hyvävauhtisesta kasvusta huolimatta Venäjän bruttokansantuote on elpynyt kovin niukasti maan valtavaan potentiaaliin nähden. Valtapoliittisesti makeat Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan kapinallisten tukeminen tulevat Venäjälle kalliiksi. Krimistä Venäjä ei luovu, mutta jos löytyisi kunniallinen tie Itä-Ukrainasta pois, sille saattaisi hyvinkin olla käyttöä.

Syyrian tilanteen vakauttaminen lienee lopulta Venäjällekin tämän hetken kuumin kysymys. Äskettäinen yhteistyöpyyntö Yhdysvalloille Syyrian jälleenrakentamiseksi ei ole ainakaan vielä saanut toivottua vastakaikua. EU:n suunnalta Venäjä voi odottaa enemmän, sillä unionissa elää pelko uudesta pakolaisaallosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Maltillista alarmismia

Tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea

Urheiluseurojen eettisiin pulmiin pitää tarttua

Leijaileva laipiolevy ja muuta pelottavaa

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Taidepetosjuttu ravistelee ortodoksikirkkoa

Anna kaekkes, vuan elä periks

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.