Verkostossa on voimaa

Mielenterveyden häiriöiden hoitoa ja kuntoutusta suunnitellaan maassamme monen eri kehittämishankeen avulla.

Kansalaiskeskustelua leimaa huoli palvelujen riittävyydestä, niiden laadusta ja tasapuolisesta saatavuudesta. Myös poliittiset päättäjät ja palvelujen tuottajat kantavat huolta näistä samoista asioista.

Palvelujen hinta ja kustannustehokkuus on luonnollisesti enemmän esillä viimeksi mainittujen tahojen puheissa ja kirjoituksissa, muttei palvelujen käyttäjillekään liene samantekevää, mitä heidän maksamillaan verorahoilla mielenterveyden hyväksi tuotetaan. Asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus eivät tässä mielessä olekaan toisilleen vastakkaisia näkemyksiä.

Mielenterveystyötä on kehitetty maassamme vuosien saatossa hyvin haasteellisissa olosuhteissa. Monet, joskus vastakkaisetkin ilmiöt ovat leimanneet sekä väestön tarpeita, palvelun tuottajien toimintaa että poliittisten päättäjien kanssa tehtyä yhteistyötä, jonka päämääränä on ollut kansalaisten parempi mielenterveys ja yleinen hyvinvointi.

Viime sotien jälkeen on koettu ruumiillisten vammojen ohella psyykkisten sotatraumojen vaikutukset sekä sota- että kotirintamalla olleiden osalta.

Näiden traumojen kieltäminen oli tavallista varsinkin sodan jälkeisinä vuosina ja jopa vuosikymmeninä. Henkisten voimavarojen ja pyrkimysten suuntaaminen kohti tulevaisuutta tuntui tärkeämmältä kuin sodan vaikutusten tutkiminen menneitä tapahtumia muistellen.

Näin traumatisoituminen on valitettavan usein siirtynyt sukupolvelta toisella ja jälkimaininkeja koetaan edelleenkin. Valtaisa jälleenrakentamisen kausi ja esimerkiksi karjalaisväestön uudisasuttaminen antoivat toivoa uudesta elämästä ja hyvinvoinnista, mutta myös niihin on liittynyt omia ongelmiaan.

Vanhasta on pitänyt luopua ja katse suunnata huomista kohti tässäkin asiassa. Joskus näin oli pakko tehdä varsin yksisilmäisesti.

Suomi siirtyi vauhdilla agraariyhteiskunnasta teollistuneeksi valtioksi. Sotakorvausten maksu joudutti teollista kehitystä, mutta sen seurauksena tulivat kaupungistumisen vaikutukset hyvässä ja pahassa, maaltapako ja maastamuutto.

Suomi ei ole yksin maailmassa

Jos siirrytään tähän päivään, niin nyt joudumme kohtaamaan globalisaation haasteet teollisuudelle, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle.

Emme kuitenkaan asuta maapalloamme yksin, ja siksi on tärkeää tiedostaa myös kehittyvien maiden kansalaisten perustellut tarpeet rinnan oman väestömme tarpeiden kanssa. Maahanmuutto on todennäköisesti myös valtaväestön hyvinvoinnin edellytys tulevaisuudessa ja osin jo tänä päivänä.

Palveluammateissa työskentelevien määrän kasvu on hyvin merkittävä hyvinvoinnin ja kansantuotteen lähde, mutta samalla tulevat julkisen sektorin lisääntyvät rahoitustarpeet ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset kehitystehtävät. Todellista tulevaisuutta ei kuitenkaan ole ilman kehitystä ja muutoksen hyväksymistä.

Olen edellä esittänyt vain kapean näköalan väestön mielenterveyteen vaikuttavista ilmiöistä. Osa niistä parantaa osa huonontaa henkistä hyvinvointiamme, lisäksi useat ilmiöt sekä että. On tosiasia, että masennuksesta on tullut kansantauti niin Suomessa kuin koko maailmassa.

Ei ainoastaan masennuksen hyvä hoito vaan myös hyvä kuntoutus on entistä tärkeämpää. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön vetämän Masto- hankkeen avulla pyritään vähentämään masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä. Mielenterveyspotilaiden suunnitelmallisen ammatillisen kuntoutuksen merkitys on ymmärretty, ja perustellusti voi sanoa "viime hetkellä".

Ei saa vajota toivottomuuteen

Masentuneelle ja erityisesti itsetuhoiselle ihmiselle on tyypillistä toivottomuus; sekä omien keinojen että avunsaantimahdollisuuksien puutteelliseksi kokeminen ja pahimmillaan umpikujan tunne.

On tärkeää pitää huoli siitä, että yleisemminkin kansalaisia, palvelun tuottajia, päättäjiä ja julkista sanaa ei ala vaivata samat ongelmat.

Tällä tarkoitan olemassa olevien palvelujen mitätöintiä ja jonkun muun paremman ihannoivaa kaipuuta. Eri osapuolten tulisi nähdä toiminnan kehittäminen sekä olemassa olevien mahdollisuuksien paremman hyväksikäytön että kriittisen ongelma- ja kehityskohteiden tarkastelun näkökulmasta.

Kuopion psykiatrian keskuksen toiminta-ajatus "yhdessä kohti parempaa mielenterveyttä" on sisällöltään moni-ilmeinen ja syvällinen.

Se edellyttää toteuttajiltaan uskoa, osallistumista ja luottamusta sekä yhteistyökumppaniin, itseen että yleisesti yhteisön ja verkostojen voimaan. Tämä tarkoittaa niin meitä mielenterveyspalvelujen tuottajia kuin palvelujen käyttäjiä.

Usein ympäröivä yhteiskunta, oma toimintaympäristö tai lähiverkosto koetaan passiivisesti vain palveluja antavana osapuolena sen sijaan, että ne koettaisiin aktiivisesti myös oman osallistumisen ja vastuun mahdollistajana.

"Verkostossa on voimaa" on asia, jota ei vielä riittävästi mielletä tärkeäksi henkiseksi ja yhteisölliseksi mielenterveyttä edistäväksi voimavaraksi.

Yhteistyöllä asiat kuntoon

Monesti esimerkiksi omaiset ja läheiset kokevat jäävänsä yhteistyön ulkopuolelle, kun mielenterveysammattilaiset tuntuvat tietävän parhaiten, mikä potilaalle on hyväksi. Toisaalta usein esitetään myös mielipiteitä siitä, että omaisille sälytetään yhä enemmän sellaisia tehtäviä, jotka kuuluisivat palvelujen tuottajille.

Mielenterveystyöhön suunnattuja resursseja on joko liikaa tai liian vähän puhujasta riippuen. Hoitotakuu joko toteutuu tai ei riippuen sekin siitä, miten tilastoja tulkitaan. Oman tulkintani mukaan selvää on ainoastaan se, että jokainen asiaan kantaa ottava varmasti haluaa selvyyttä mielenterveystyöhön ja laadukasta palvelua siihen oikein kohdennetuilla voimavaroilla.

Juuri tässä totuudessa on yhteistyön siemen. Yhteistyötä kehittämällä on mahdollista luoda nykypäivään sopivaa ja siinä edelleen kehittyvää yhteisöllisyyttä, joka rakentuu sekä menneitten kokemusten että tulevaisuuden uskon varaan.

Kirjoittaja on Kuopion psykiatrian keskuksen johtaja. Hän toimi myös itsemurhien ehkäisyprojektin Itsemurhat Kuopion läänissä 1987-1988 johtajana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.