Verotiedot on välttämätöntä pitää julkisina jatkossakin

Marraskuun alkupäivien säiden synkkyys on perinteisesti korostanut kansallisen kateuspäivän tunnelmia, jotka lienevät mustimmat niillä, joilla ei raha meinaa riittää päivittäisiin välttämättömyysmenoihin ja toivo enemmästä ja paremmasta tulevaisuudesta on kadonnut oman elämän kaamokseen.

Moni verotusluetteloiden kärjessä keikkuva saattaa puolestaan valittaa, miten ikävää on joutua silmätikuksi suurten tulojensa vuoksi, etenkin silloin, kun verotettavat tulot ovat poikkeuksellisen suuret esimerkiksi yrityskaupan vuoksi.

Johtuipa harmi mistä syystä tahansa, sitä kannattaa sietää ja pitää vaikka omana tietonaan, sillä verotustietojen julkisuus on tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Pelissä on paitsi kansalaisten veronmaksumoraali myös yhteiskunnan eheys.

On esimerkiksi tärkeää tietää, että Portugaliin muuttaneet vuorineuvokset eivät maksaneet vuosieläkkeistään lainkaan veroja Suomeen (Helsingin Sanomat 1.11.). Siinä on epäkohta jo sinänsä, mutta niin on myös siinä, että vuorineuvosten palkanmaksajat ovat vähentäneet eläkkeiden maksut verotuksessaan.

Toisenlaistakin veromaksumoraalia näkee. Peliyhtiö Supercellin perustajat ovat jo vuosia sitten ilmoittaneet yhtiön maksavan veronsa Suomeen temppuilematta, koska he katsovat saaneensa yhteiskunnalta apua, jota vain maksetaan takaisin veroina. Nyt peliyhtiön ansiosta valtion verotulopotti lihoo kaikkiaan miljardin euron verran.

Onpa verotustiedoista mahdollista päätellä myös sukupuolten välisiä tuloeroja. Viime vuonnakin sadan suurituloisimman suomalaisen listalla oli 88 miestä ja 12 naista. Ero miesten eduksi on kasvanut.

Ilman verotustietojen julkisuutta ongelmat jäisivät pimentoon, eikä niihin voisi puuttua.

Verotustietoja lukiessa joku saattaa ihmetellä ennen listoilla keikkuneen yrittäjän kadonneen kovatuloisimpien listalta. Selitys saattaa piillä osinkoverotusjärjestelmässä, jonka ansiosta verotettavaksi tuloksi katsotaan saatua summaa selvästi pienempi summa. Pörssissä noteeraamattomassa yrityksessä osinkojen määrä on saajalleen vain 25-prosenttisesti veronalaista siihen summaan saakka, joka vastaa kahdeksaa prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja sen ylittävä osa 75-prosenttisesti. Toisin sanoen, jos yritys maksaa 30 000 euroa osinkoa omistajalleen, pääomatuloveroa on maksettava vain 7500 eurosta 30 prosenttia. Nettovarallisuutta yrityksellä pitää olla silloin vähintään 375 000 euroa. Lisäksi yritys maksaa voitostaan 20 prosentin yhteisöveron, joka nostaa osingon kokonaisveroastetta.

Progressiiviseen verotukseen tottunutta kansalaista saattavat ihmetyttää suurituloisimpien pienet veroprosentit. Ihmetykseen on aihetta. Samalla on tosin hyvä muistaa, ettei kukaan maksa verojaan prosentteina vaan euroina. Sadan suurituloisimman maksamat verot olivat viime vuonna yhteensä lähes 308 miljoonaa euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Monipaikkaista hallintoa hyvä selvittää

Maailmanlopun meininki

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.