Verotietojen julkisuus yllyttää vastuullisuuteen

Maanantai oli jälleen se päivä, kun kansalaisille kerrottiin suurituloisimmista, miten paljon he ovat maksaneet veroja. Tänä vuonna Verohallinnon tiedotusvälineille luovuttamat listat eivät kuitenkaan olleet täydellisiä, sillä yli 100 000 euroa ansainneiden listalta puuttui 231 nimeä. Pohjoissavolaisia heistä oli 11 ja eteläsavolaisia kaksi.

Verottaja tulkitsi EU:n uutta tietosuoja-asetusta niin, että verottaja voi pyynnöstä jättää lähettämättä verovelvollisen nimen tiedotusvälineille. Verohallinnon ylitarkastaja Noora Kontro selittää tulkintaa sillä, että Verohallinto itse ei käsittele tietoja journalistisessa tarkoituksessa (Aamulehti 30.10.), mikä on yksinomaan kummallinen perustelu. Mahdollisuus nimen julkisuuden välttämiseen ei ole ollut kovin laajalti tiedossa, joten vahinkokin jäi vähäiseksi. On odotettavissa, että jatkossa verottaja saa pyyntöjä paljon enemmän, ellei direktiivin tulkinta muutu.

Tietojen luovuttamista ei pitäisi kenenkään kohdalla estää juuri siksi, että tiedot menevät journalistisiin tarkoituksiin. Toisin sanoen verottaja rajoittaa tiedonvälityksen vapautta, ja se on taas tietosuojalain vastainen teko. Verottajan linjaus on omiaan vähentämään verotuksen avoimuutta, vaikka edelleen kaikkien verotiedot ovat periaatteessa kenen tahansa nähtävissä verotoimistoissa. Onkin paikallaan, että oikeuskanslerinvirasto lupauksensa mukaisesti selvittää verottajan päätöstä.

Verotiedoissa ei luulisi olevan mitään salaamista. Päinvastoin. Veroluettelot ovat hieno listaus suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurista rakentajista. Kiitos julkisten tietojen, on mahdollista jopa aivan nimeltä mainita, keiden maksamilla varoilla on eniten kustannettu esimerkiksi vanhustenhoitoa, varhaiskasvatusta, erikoissairaanhoitoa ja terveyskeskusten palveluja.

Yhteisöveron maksajista maakunnan suurin on Ponsse. Sen omistajat ovat myös merkittäviä veronmaksajia. Viime vuoden tuloissa näkyy, miten maakunnan ykkösyrityksen liiketoiminta on jyskyttänyt jaettavaa myös Ponssen alihankkijayritysten omistajille, jotka muodostivat yrityksistään uuden RD Group Oy-konsernin.

Pohjois-Savon kaikki yritykset ja yhteisöt maksoivat viime vuonna yhteisöveroa yhteensä 119,5 miljoonaa euroa. Maakunnassa yli miljoonan euron kuukausituloihin yltäneitä yksityishenkilöitä oli puolestaan 22.

Moni vuodesta toiseen tulokärjessä keikkuva ihminen on tottunut nimensä näkymiseen. Useimmat heistä ovat myös oivaltaneet, että niin kuuluukin olla. Uljain esimerkki on peliyhtiö Supercellin perustajiin kuuluva Ilkka Paananen. Hän maksoi viime vuoden liki 110 miljoonan euron kokonaistuloistaan veroa yli 40 miljoonaa euroa. Paananen on monta kertaa sanonut, että hän haluaa maksaa takaisin, kun on aikanaan niin paljon yhteiskunnalta saanut. On luultavaa, että verotietojen julkisuus yllyttää muitakin vastuullisuuteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Aivovammat ovat ongelma jääkiekossa

IBM – reikäkorteista pilvipalveluun

Kiroilevalta isältä vesselille

Talvihoidon tasokorotus teillä paikallaan

Jokainen isä onansainnut muistamisen

Hälytyskellot eivät kuulu

Eurooppaan rakennetaan jälleen uusia muureja

Verojen käytön täytyy perustua avoimuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.