Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Suomalaiset ovat syystäkin voineet vuosikymmenten ajan ylpeillä, miten kraanavesi on Suomessa korkealaatuista. Talousvesi on kirkasta, eikä siinä ole sivumakuja. Maailman mittakaavassa veden laadulla on kelvannut jopa leveillä, niin itsestään selvää on ollut hörppiä vettä suoraan hanasta.

Viime päivinä Rautalammilla on ollut aihetta ajatella toisin. Kunnan keskustaajamassa vedenjakelu piti katkaista viime viikon torstaina, kun runkovesiputken vuoto havaittiin. Valtava vuoto paikallistui nopeasti K-marketin edustalle, missä vettä tulvi maan pinnalle asti.

Vedenjakelun keskeytyminen on sotkenut viime päivät satojen talouksien elämää. Väliaikainen vedenjakelupiste on ollut kunnanviraston pihalla ja ihmiset ovat sitä ahkerasti käyttäneet. Voidaankin sanoa, että poik­keustilanne on hoidettu mallikkaasti.

Kuntalaiset ovat aprikoineet, että runsastunut liikenne kunnan keskustan läpi on särkenyt runkovesiputken. Edellisen kerran runkovesijohto meni rikki marraskuussa saman tien varressa. Siten teoria liikenteen vaikutuksesta voi pitää toki paikkansakin, mutta juurisyy vuotoon lienee kuitenkin putkiston ikä. Vastaavat 1950-luvulla rakennetut putkistot ovat tulleet tiensä päähän monessa muussakin kunnassa.

Suomen noin 107 000 vesijohtokilometristä noin 6 000 kilometrin on arvioitu olevan erittäin huonossa kunnossa. Saneerauksia on laiminlyöty, sillä vuosittain on korjattu alle puolet tarpeeseen verrattuna. Rahaa saneeraukset nielevät vuosittain 120 miljoonaa, kun tarve olisi kolminkertainen jälkeenjääneisyyden kiinnikuromiseksi (MTV Uutiset 25.11.).

Arviot vesijohtoverkoston kunnosta ovat tietysti vain arvioita. Pelkkä ikä ei selitä kaikki putkirikkoja. Joskus asennustyö on ollut kelvotonta ja joskus taas paineiskut ovat särkeneet vesijohtoja.

Viime keväänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoitti vesiputkiverkostojen huonon kunnon lisäävän erilaisten vesiepidemioiden riskiä. Vuosi sitten maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puolestaan totesi, että vesihuollon toimivuutta saatetaan piankin joutua varmistamaan lainsäädännön velvoitteilla ja valvontaa lisäämällä.

Juuri juhannuksen jälkeen tuli julki maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen selvitys, jonka mukaan vesihuollon riskien vähentämiseksi tarvitaan tarkennuksia vesihuollon lainsäädäntöön, valvontaan ja käytäntöihin.

Lukuisten selvitysten ansiosta ongelmat tiedetään. Tieto ei vain näytä lisäävän tuskaa niin paljon, että toimeen tartuttaisiin kyllin rivakasti. Selitys on rahapula. Etenkin valtaväylistä kaukana sijaitsevat kuntataajamat ovat kurjassa tilanteessa. Ne kuuluvat väestökatoalueisiin. Verovaroille löytyy kovin helposti muutakin käyttöä kuin vesijohtoverkostot. Jos laki pakottaa investointeihin, uhkana on, että maaltamuutto kiihtyy yhä. Parempi on kannustaa verkostojen korjauksiin ja kaukonäköiseen taloudenpitoon. Euro on hyvä konsultti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lapsia kuin nälkävuosina

Maaseudun eläkeläisiä vaivaa vaihtoehdottomuus

Oikeusvaltion horjuttamiseen ei saa antaa aihetta

Mitähän lukisin

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.