Vihreä nälkä

Viime viikolla Japanissa huippukokouksensa pitänyt rikkaiden teollisuusmaiden G8-ryhmä hyrisi tyytyväisyyttään saatuaan aikaan julkilausuman kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Julkilausuman mukaan päästöjen määrä pitäisi puolittaa vuoteen 2050 mennessä.

Julkilausuma on löysä, mutta jotain hyvää siitäkin voi löytää. Tähän saakka Yhdysvallat on presidentti George W. Bushin valtakaudella johdonmukaisesti kieltäytynyt allekirjoittamasta edes löysiä julkilausumia. Kyynikot tosin sanovat, että nyt se oli helppo tehdä, koska mitään konkreettista ei luvattu ja jos olisikin luvattu, lupausten lunastaminen jäisi ensi tammikuussa Valkoisesta talosta lähtevän Bushin seuraajille.

Löysät lupaukset ja hyvät aikomukset eivät kuitenkaan riitä. Taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan pitäisi toimia nopeasti. Tiedemiesten enemmistö on yhtä mieltä siitä, että jos päästöjä ei kyetä vähentämään 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, on astuttu sen pisteen yli, josta ei enää ole paluuta.

Yhdysvallat on oikeassa siinä, että lämpenemistä ei kyetä pysäyttämään yksin teollistuneiden maiden voimin. Mukaan yhteiseen ponnistukseen on saatava myös Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaiset nopeasti kasvavat taloudet. Se ei ole helppoa.

Yritettävä kuitenkin on. Ensi vuoden loppuun mennessä pyrkimyksenä on solmia uusia ja kattavampi globaali sopimus, joka korvaisi jo vanhentuneen Kioton sopimuksen.

Vaikka yhteisestä päämäärästä ja välitavoitteista kyettäisiin sopimaan kattavasti, jää jäljelle toinen suuri vaikeus. Mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla päästöjä vähennetään?

Hyvää tarkoittavat ratkaisut saattavat tuottaa muita ongelmia, niin kuin on käynyt, kun on lisätty voimakkaasti biopolttoaineiden tuotantoa. Polttoaineen valmistaminen ruoasta, suurelta osin maissista, on johtanut muiden samanaikaisten tekijöiden kanssa ruoan hinnan voimakkaaseen nousuun.

Maailmanpankin arvion mukaan maissin viljelyn voimakas kasvu maailmanlaajuisesti vuosina 2004-2007 on seurausta etanolin valmistamisesta Yhdysvalloissa. Maissin hinta on viljelyn lisääntymisestä huolimatta noussut ja sysännyt myös muun ruoan hinnan nousuun. Myös lannoitteiden hintojen nousu kaikkialla maailmassa on osin seurausta viljelyn nopeasta lisääntymisestä.

Tänä vuonna jo noin 30 maassa on koettu jo nälkämellakoita. Miljoonia ihmisiä on ajautunut suoranaiseen nälänhätään. Kaikki tämä pitkälti sen vuoksi, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa on haluttu estää ilmaston lämpenemistä lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä. Nälkä voi olla myös vihreää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.