Vihreillä on eniten voitettavaa maakunnissa

Kuntavaalien vihreän kevään jälkeen kesäkuu tulee vastaan turhan nopeasti. Vihreiden puoluekokouksessa Tampereella kuukauden puolivälissä valitaan seuraaja Ville Niinistölle, joka väistyy puheenjohtajan paikalta puolueen itse itselleen asettaman kuuden vuoden maksimiajan täytyttyä. Niinistö jättää tehtävänsä suurena voittajana ja aktiivipoliitikkona parhaassa iässä.

Hänen menetystään heti kuntavaalimenestyksen jälkeen voi pitää lahjakkuuden tuhlaamisena. Seuraajan vastuulle jää pitää koossa laajoja vallattuja alueita. Aivan aluksi pitää viedä joukot presidentinvaaleihin, joissa vihreillä on puolustettavanaan Pekka Haaviston toinen sija. Ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa on luvassa myös historian ensimmäiset maakuntavaalit.

Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustaja Krista Mikkonen Joensuusta ilmoittautui puheenjohtajakisaan lauantaina Kuopiossa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta huolimatta Mikkonen ei ole valtakunnan julkkis, mutta sitä eivät ole myöskään hänen haastajansa, helsinkiläiset Emma Kari ja Maria Ohisalo tai tamperelainen Olli-Poika Parviainen.

Esillä olleista nimistä koko maassa tunnetuin lienee kansanedustaja Touko Aalto, johon paljolti henkilöityi vihreiden vyöry Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi kuntavaaleissa. Aalto kuitenkin panttaa ilmoitustaan lähteä tai olla lähtemättä ehdolle.

Mikkonen on ensimmäinen ehdokas Etelä-Suomen kaupunkikeskusten ulkopuolelta ja 44-vuotiaana myös puoluetoiminnassa kokenein. Maakuntien nainen vihreiden johdossa ei olisi ennen kokematonta. Mikkosen mahdollinen valinta seuraisi vihreiden puheenjohtajana vuosina 2005–09 toimineen polvijärveläisen Tarja Cronbergin esimerkkiä.

Sittemmin työministerinä ja europarlamentaarikkona toiminut Cronberg jäi aikoinaan yhden kauden kansanedustajaksi tiputtuaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa yli yhdeksän prosentin kannatuksesta huolimatta. Cronbergin kohtalo oli yhtenä pontimena uudistukseen, jossa laskennallista äänikynnystä madallettiin yhdistämällä vaalipiirejä. Uudistus edesauttoi juuri Mikkosen kaltaisten vihreiden ehdokkaiden läpipääsyä. Savo-Karjalan vaalipiirissä hän on pohjoissavolaistenkin kansanedustaja, ja hänet koetaan yhteiseksi myös puheenjohtajaehdokkaana.

Puoluetta voi hyvin johtaa maakunnasta, mitä osoittaa esimerkiksi lapinlahtelaisen Sari Essayahin johtaman kristillisdemokraattien valtakunnallinen kasvu kuntavaaleissa.

Vihreiden kuntavaalien vastajytky johtui ennen kaikkea etenemisestä Helsinkiä pienemmissä maakuntakeskuksissa ja niiden kehyskunnissa. Jyväskylä-ilmiö oli oma lukunsa, mutta myös muun muassa Kuopiossa ja Siilinjärvellä vihreät oli suurin vaalivoittaja.

Helsingissä puolue sai lisättyä vain kaksi paikkaa. Suurin potentiaali on jatkossakin maakunnissa. Koko Suomen hyvinvointia ajava puheenjohtaja olisi omiaan edistämään pääkaupunkipuolueeksi leimautuneiden vihreiden kannatuksen kasvua.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.