Viideltä Pohjoismaalta vahva poliittinen viesti

Norjalaisessa Aftenposten-lehdessä julkaistiin perjantaina kirjoitus, jonka mukaan viisi Pohjoismaata ovat sopineet puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Kirjoituksen ovat allekirjoittaneet Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit sekä Islannin ulkoministeri.

Yhteistyön tiivistäminen tarkoittaa kirjoituksen mukaan muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia, varautumista kyberhyökkäyksiin, materiaaliyhteistyötä ja tiedustelutiedon vaihtamista. Pohjoismaat aikovat lisäksi kehittää meri- ja ilma-alueidensa valvontaa.

Mitään mullistavaa uutta ministereiden kirjoituksessa ei sinänsä ole. Pohjoismaat ovat tähänkin saakka tehneet puolustusyhteistyötä. Sotilaallisesti liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi eivät ole nähneet ongelmia siinä, että muut kolme Pohjoismaata ovat Naton jäseniä.

On esimerkiksi järjestetty yhteisiä sotaharjoituksia. Toukokuussa Ruotsissa ja Norjassa toimeenpantavasta Arctic Challenge -sotaharjoituksesta on sovittu jo kauan sitten. Samalla nimellä kulkeva harjoitus järjestettiin myös jo vuonna 2013. Silloinkin harjoitukseen osallistui Yhdysvallat omilla hävittäjillään.

Pisimmällä on ollut kuitenkin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö. Kummassakin maassa on esitetty jopa puolustusliiton perustamista. Toistaiseksi on kuitenkin tyydytty rauhanajan yhteistyöhön, niin kuin termi kuuluu.

Uutta viiden ministerin julistuksessa – sellaiseksi lehtikirjoituksen voi tulkita – on kuitenkin se, että yhteistyön tiivistämistä perustellaan konkreettisella asialla eli Venäjän aggressioilla. Kyse on vahvasta poliittisesta viestistä. Alueellinen turvallisuustilanne on yhden vuoden aikana muuttunut ratkaisevasti Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan vuoksi. Puolustusyhteistyön tiivistäminen kertoo niin omille kansalaisille, mutta myös ulkopuolisille, että Pohjoismaat eivät seuraa kehitystä toimettomina.

Venäjä on ministereiden mukaan osoittanut, että se on valmis käyttämään sotilaallista voimaa saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa. Venäjän toiminta on suurin haaste Euroopan turvallisuudelle. On varauduttava mahdollisiin kriiseihin.

Viestiä tehostaa kirjoituksen maininta, että Pohjoismaat syventävät yhteistyötä myös Baltian maiden kanssa. Suomen tapaan kaikki kolme Baltian maata ovat Venäjän rajanaapureita. Mitä yhteistyö Baltian maiden kanssa tarkoittaa, sitä ei kirjoituksessa yksilöidä.

Sotilaallisesti sitoutumattomien Suomen ja Ruotsin sekä Natoon kuuluvien Norjan, Tanskan ja Islannin puolustusyhteistyön tiivistämistä tulkittiin tuoreeltaan Suomen ja Ruotsin valmistautumisena Nato-jäsenyyteen. On kuitenkin huomattava, että niin Suomen kuin Ruotsinkin armeijat ovat jo nyt täysin Nato-yhteensopivia. Mitään uutta yhteistyön tiivistäminen ei tekniseen valmiuteen tuo.

Nato-jäsenyys ei olekaan tekninen vaan poliittinen ratkaisu, eikä sille löydy Suomesta ja Ruotsista riittävää tukea. Pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön taas ei kohdistu samanlaisia epäilyjä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kiistelty saarnamies saapuu

Revontulten väriliukumaloisteita

Helle helli kotimaan matkailua

Alkon asema riippuu etämyynnin tulkinnasta

Populismin turistiluokka

Kaikkien aikojen vaalit

Metsästäjille sopii toivottaa onnea hirvijahdissa

Hävittäjähankinta takaa politiikan uskottavuutta

Merkityksellistä matkailua, lasten kanssa

Kulttuuripääkaupunkihausta nostetta Järvi-Suomelle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.