Viinasta on aina vaivaa

Kultajoukkueen valmentaja lentää rähmälleen punaiselle matolle, umpihumalaiset pelaajat sönköttävät riekkuessaan tasavallan presidentin kaulassa. Osa kansasta pitää moista käytöstä paheksuttavana, osan mielestä viinanhuuruinen örvellys on oikea tapa juhlia kiekkokultaa. Jääkiekkohuuman nyt jo hieman laannuttua on hyvä pysähtyä miettimään nykyisiä alkoholiasenteita ja sitä, mistä nämä asenteet kumpuavat.

Suomalaiseen alkoholikulttuuriin vaikuttaa olennaisesti 1800-luku. Vuonna 1800 pidettiin Norrköpingin valtiopäivät, joissa paloviinanpoltto-oikeus rajattiin siten, että maaseudulla maanomistajat saivat valmistaa, myydä ja kuljettaa paloviinaa. Kaupungeille sen sijaan annettiin erillinen oikeus valmistaa paloviinaa omilla viinapannuillaan.

Valmistusaika oli rajattu korkeintaan kahdeksaan kuukauteen vuodessa, ja valtio sai halunsa mukaan lyhentää valmistusaikaa. Kaiken kaikkiaan paloviinan valmistus, myynti ja kuljetus olivat valtion kannalta suotuisaa puuhaa, sillä se peri näistä tekosista veron.

Miksipä paloviinaa ei siis valmistettaisi, jos siitä joutuisi joka tapauksessa maksamaan. Tästä syystä paloviinaa valmistettiin 1800-luvun alkupuolella runsaasti.

Toisinaan valtiovalta kiinnitti huomiota kasvaviin ongelmiin, joita alati lisääntyvä viinatehtailu aiheutti. Pahin näistä ongelmista oli juopottelu. Esimerkiksi vuonna 1853 Helsingin yliopiston venäjänkielen professori S. Baranovski laski maassa poltettavan vuosittain noin 13 miljoonaa litraa viinaa, joka oli valtava määrä noin 1,6 miljoonaan asukkaan maassa.

Vallanpitäjät eivät kyenneet reagoimaan suhteettoman suureksi paisuneen viinatehtailun seurauksena rehottavaan juopotteluongelmaan, uusia valtiopäiviä kun ei vuoden 1809 jälkeen pidetty. Suomen siirryttyä Ruotsin osasta Venäjän keisarikuntaan kuuluvaksi suuriruhtinaskunnaksi keisari vain vahvisti entiset Ruotsin lait ja asetukset vuoden 1809 valtiopäivillä.

Vuoden 1800 valtiopäivien päätökset olivat siis yhä voimassa. Vallanpitäjien oli asetettava viinapolitiikka näiden päätösten uomiin.

Raittiusliike heräsi Lopulta vuonna 1863 alkoivat kauan odotetut valtiopäivät, joilla säädyt pyrkivät ratkaisemaan maan alkoholiongelman. Tällöin paloviinan valmistaminen kiellettiin kokonaan tavalliselta kansalta. Samoin kiellettiin viinan myyminen ja kuljettaminen.

Kaikki viina oli tästä lähtien oltava tehdasvalmisteista, mutta kuten tiedetään, ei uusi laki onnistunut. Tavallinen kansa jatkoi viinan valmistamista, ja juopottelu rehotti yhä. Ajat olivat kuitenkin muuttumassa, sillä siinä missä valtiovalta epäonnistui alkoholiongelman kitkemisessä, alkoivat tietyt kansanosat vastustaa ennen kaikkea juopottelua. Oli raittiusliikkeen syntymisen hetki.

Raittiusliike toimi ennen kaikkea yhdistysten kautta, sillä yhdistyksiin alkoivat hanakasti liittyä ne valveutuneet kansalaiset, joiden mielestä kansan alkoholiongelma oli äitynyt liian pahaksi.

Ensimmäinen suomalainen raittiusyhdistys Kohtuuden Ystävät perustettiin vuonna 1860. Se taisteli nimenomaan kotipolttoista viinaa vastaan. Kotipolttoisen paloviinan katsottiin olevan pääosin rahvaan ongelma, sivistyneistö nautti mieluummin jalostetumpia juomia.

Alkoholin käyttö vähentyi, ainakin virallisesti, kotipolttokiellon myötä. Siitä huolimatta alkoholinvastainen toiminta kiihtyi 1870-luvulle tultaessa. Kansaa turmelevan paloviinan kieltäminen ei enää riittänyt raittiusväelle, vaan ihanteeksi tuli täysraittius.

Kohtuuden Ystävät muutti nimensä Raittiuden Ystäviksi vuonna 1884, ja vuonna 1889 sillä oli jo 127 paikallisyhdistystä. Alkoholinvastainen ilmapiiri levisi kulovalkean tavoin, kun ihmiset liittyivät aktiivisesti toimiviin raittiusyhdistyksiin.

Juomalakkoon Raittiuden ihanne sai aikaan myös uudenlaista kansalaistoimintaa - vuonna 1898 Suomessa vaikutti Juomalakkoliike, joka sai pian 70 000 jäsentä ja kaikki jäsenet antoivat kirjallisen lupauksen pidättäytyä alkoholista vuodeksi.

Raittiushengen vallitessa tehtiin lakialoitteita ja anomuksia. Lopulta vuonna 1919 voimaan astuneen kieltolain taustalla oli siis poliittinen konsensus. Kaikki puolueet Ruotsalaista kansanpuoluetta lukuun ottamatta seisoivat kieltolain takana.

Taannoinen kohu jääkiekkomaajoukkueen voitonjuhlista kertoo paljon nykysuomalaisten alkoholiasenteista. Toisaalta alkoholinkäyttö on osalle väestöstä yhä arkisempaa ja vapautuneempaa, toisaalta humalahakuista alkoholinkäyttöä arvostellaan ankarasti. Sitä pidetään moukkamaisena eikä ainakaan "eurooppalaisena" tapana nauttia alkoholia.

Siksi ei olekaan yllätys miten voimakkaasti voitonjuhliin otettiin kantaa. Monen suomalaisen mielestä ei yksinkertaisesti ollut hyväksyttävää, että väki riehaantui juhlimaan maailmanmestaruutta tukevasti humaltuneena.

Arvojen törmäys Suurinta kritiikkiä sai itse kultajoukkue - koko kansalle tarkoitetussa julkisessa juhlassa osa pääosan esittäjistä oli humaltuneita ja käytös oli sen mukaista.

Kysymys kuuluikin, sopiko näiden esimerkkiaikuisten esiintyä julkijuovuksissa tilanteessa, jossa nuoret, etenkin lajia harrastavat, näkevät idolinsa ja kenties ottavat heidän käytöksestään mallia.

Kyseessä on erilaisten arvojen - "ansaitut kännit" vs. "sivistynyt alkoholinkäyttö" - yhteentörmäys. Mielenkiintoista onkin vertailla nykyajan ristiriitaista tilannetta 1800-luvun lopun tilanteeseen, jossa valtoimenaan rehottava juoppous aiheutti kriittisten kansanosien nousun, vastavoiman, jonka toiminta lopulta johti raittiusliikkeeseen ja kieltolakiin.

Onko nykyään olemassa mahdollisuus uuden ja uudenlaisen raittiusliikkeen syntymiseen?

Kirjoittajat ovat historiatieteiden tohtori- ja tutkijakoulutettavia Oulun yliopistossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.