Viisauden talo

Kalifi Abu Jafar al-Mansur päätti perustaa pääkaupunkinsa Mesopotamiaan, Damaskos sai jäädä syrjään. Al-Mansurin loistokkaassa kaupungissa vahvat kaksinkertaiset muurit suojelivat kaupungin keskustaa ja sen hallitsijoita. Elettiin vuotta 765.

Al-Mansurin abbasidien dynastian pääkaupungin sydän oli kuitenkin Viisauden talo, se oli tieteen ja taiteen kukoistava keskus. Kansainvälisessä yliopistossa kohtasivat Euroopan, itämaiden ja Pohjois-Afrikan oppineet. Kaupunkia tiedekeskuksen ympärillä kutsuttiin Rauhan kaupungiksi.

Energinen kalifi oli päättänyt rakentaa laajasta valtakunnastaan tieteellisen supervallan. Persiaa puhuvan alueen keskellä opiskeltiin zarathustralaisten johdolla astrologiaa. Kreikkalaisia klassikoita yhdistettiin persialaisten ja intialaisten tieteellisiin saavutuksiin.

Kalifi kutsui intialaisen delegaation vieraakseen ja nämä toivat mukanaan arvokkaita tieteellisiä tekstejä, joiden avulla astronomiaa ja matematiikkaa voitiin kehittää huimasti edelleen. Intialaiset osasivat ennustaa auringonpimennykset ja he olivat taitavia trigonometriassa.

Intiassa oli keksitty nolla ja se helpotti monimutkaisten laskutoimitusten suorittamista. Arabien vankkaa lääketieteellistä osaamista ryyditettiin syyrialaisten ja persialaisten kristittyjen lääkärien taidoilla.

Hindujen, persialaisten ja kreikkalaisten tieteentekijöiden ja tutkijoiden tekstejä käännettiin arabiaksi valtavat määrät. Työ oli systemaattista, ja käännöksiä luettiin laajasti.

Viisauden talo, Bayt al-Hikma syntyi nimenomaan kirjaston ja käännöstyön ympärille.

Viisauden talon tieteellistä toimintaa rahoitettiin runsaskätisesti. Diplomaatit matkustivat kilpailevaan Bysantin hoviin hankkiakseen käsiinsä Aristoteleen, Hippokrateen ja Euklideen tekstejä. Väitetään jopa, että Ptolemaioksen kuuluisa astronominen mestariteos Almagest olisi ollut Bysantin ja abbasidien rauhansopimuksen ehto.

Pian oppiminen oli yhteiskunnan pyrkimys laajemminkin. Älyllisistä saavutuksista tuli tärkeä tekijä, jonka avulla henkilö saattoi kivuta sosiaalisessa arvoasteikossa.

Taitavimmilla kääntäjillä oli myös huipputulot. Ilman tuntuvaa institutionaalista tukea (rahaa) tällaista älyllistä "liikettä", filosofian ja luonnontieteiden kulta-aikaa, ei olisi voinut syntyä. Ei myöskään ilman vireää kansainvälistä vuorovaikutusta.

Samaan aikaan Euroopassa tuskin osattiin mitata aikaa, kellonajat ja päivämäärät häilyivät ja kirkko käytti paljon voimavarojaan määrittääkseen, milloin pääsiäinen - vuoden tärkein kirkkopyhä - oikein oli. Euroopan kadut olivat täynnä moskaa, kaupungit ja ihmiset olivat törkeän likaisia (seikka, joka kauhistutti säännöllisesti puhdistautuvia arabeja).

Ennakkoluulot runtelivat eurooppalaisia, ja kirkko laati yhä uusia kiellettyjen ideoiden listoja.

Ai niin, tuo tieteen ja osaamisen kehto on nykyisen Irakin pääkaupunki Bagdad.

Kirjoittaja on siilinjärveläislähtöinen kirjankustantaja, joka on lukenut myös Jonathan Lyonsin The House of Wisdom -kirjan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.