Viljelijöillä on syytäkin tuntea itsensä petetyksi

Moni viljelijä on purrut hammasta viime päivinä, kun uutiset kotimaisesta maatalousbyrokratiasta ovat paljastaneet, että maaliskuinen viljelijöiden mielenosoitus Helsingissä ei vaikuttanutkaan kuvitellulla tavalla.

Ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) antoi silloin ymmärtää, että Maatalousviraston Mavin ylijohtaja Leena Tenhola siirtyisi toisiin tehtäviin. Samalla hän kertoi, että virastoon palkattaisiin henkilö vastaamaan tietojärjestelmistä.

Vaikka yleisesti syntyi kuva, että Tenhola olisi saman tien hyllytetty, niin ei ole käynyt eikä käy. Hänet vain siirretään syrjään tukien käsittelystä, mutta hän jatkaa ylijohtajana vuoden loppuun. Niin Tiilikainen tarkalleen ottaen sanoikin Senaatintorilla 11. maaliskuuta tuottajien ja traktoreiden edessä. Torstaina maaseutuviraston työntekijät kertoivat uutisissa, ettei mitään luvattuja rajuja toimia ole Mavissa nähty, vaan että kaikki työt ovat jatkuneet ennallaan (Yle Uutiset 21.4.).

Perjantaina paljastui (Keskipohjanmaa 22.4.), että Mavin nykyinen tietohallinnosta vastaava johtaja siirtyykin muihin tehtäviin ja että luvatun uuden hankejohtajan toimenkuva on juuri sama kuin tietohallintojohtajan. Uutta henkilöä ei siis tule. Lisäksi hankejohtaja tulee Tenholan alaisuuteen, joskin hän raportoi tekemisistään kansliapäällikölle.

Ylijohtaja Tenholan toinen viisivuotiskausi päättyy vuoden päästä keväällä. Kun pitämättömät lomat vähennetään määräaikaisen pestin lopusta, vuodenvaihde ei liene kovin kaukana alkuperäisestä eläkkeellesiirtymisajankohdasta.

Yhden ylijohtajan teilaaminen ei sitä paitsi auta, jos virasto on aliresurssoitu. Eviran ja Mavin yhdistämisestä tilanteeseen voisi löytyä helpotusta synergiaetujen kautta.

Halutessaan valtiovalta voisi helpottaa viljelijöiden elämää myös ilmaiseksi. Hallitusohjelman lupaus lisätä kotimaisen ruuan osuutta julkisissa hankinnoissa ei maksaisi käytännössä mitään, mutta kasvattaisi merkittävästi lihan ja maidon menekkiä.

Olisi suuri parannus nykytilaan, jos ensi syksynä uudistuvassa hankintalaissa edellytettäisiin, että kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin yksiköihin hankittavat lihat ja maidot on tuotettu samantasoisin kriteerein kuin Suomen maatiloilla. Tunnetusti Suomen eläinsuojelu- ja ympäristövaatimukset ovat kansallisin määräyksin tiukempia kuin monissa muissa EU-maissa ja se luonnollisesti maksaa.

On ymmärrettävää, että poliitikkojen puheiden ja tekojen ristiriita sekä Mavin työntekijöiden valitukset työtaakasta suututtavat isäntiä ja emäntiä.

Syyllisten etsimistä ja rankaisemista oleellisempaa on, että tuet ilmestyvät tuottajien tileille ajallaan ja hallitusohjelman lupaukset kotimaisen ruuan menekinedistämisestä toteutuvat. Jos niin ei käy, siinä vaiheessa tulee pohdittavaksi myös ympäristö- ja maatalousministerin uskottavuus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varovaisuus paikallaan Suomen avautuessa

Toivomuksia perhejuhlien järjestäjille

Hidastamisen hyvät puolet saisivat jäädä

Itärata uhkaa jäädä hankekisan takamatkalle

Puijolla merkkejä liike-elämästä

Kolme ohjetta alkuihin ja loppuihin – Laske arvet ja ystävät, mutta älä hätäänny

Epätoivoinen Trump yhä arvaamattomampi

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Matkailun alasajo olisi hätävarjelun liioittelua

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.