Vintille on nyt lähtijöitä

Hulppea tornitalo maamerkiksi keskustaan. Näin tulisi dynaamista ilmettä.

Tämä on kuultu monta kertaa Kuopiossa.

Jos keskusta aikoinaan rakennettiin liiankin lättänäksi, tekisi 20 kerroksen piikki ilmeeltään rikkonaisesta keskikaupungista entistä levottomamman.

Niinpä. Linja-autoaseman tienoon kaavoitus nosti tornitalokeskustelun taas pintaan.

Kaavoittaja on kehottanut päättäjiä puntaroimaan tarkkaan, koska linja-autoaseman uudisrakennuksen korkein vaihtoehto erottuisi selvästi jo kaukaa vesiltä.

Se rikkoisi kaupungin silhuetin.

Niin myös uusi kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen viime viikolla ilahduttavasti teroitti lehdessämme (SS 8.2.) Jukka Patrakan tekemässä haastattelussa.

Kuopiolaisina voimme olla ylpeitä lähestyessämme kotitienoota. Savilahti on nykyisellään vaikuttava. Oikean kampuksen tunnelmaa vahvistaa korkeimman tornitalon eli 14-kerroksisen Microtowerin näkyvyys. Se istuu kuin tatti paikalleen.

Olisikin syytä miettiä, kannattaisiko ainakin yli kymmenen kerroksen tornitalot keskittää moottoritien tuntumaan ja tiedelaaksoon.

Maailmalla tornitaloja rakennetaan myös vanhojen lähiöiden täydennysrakentamisalueille.

Ilmastonmuutos ajaa rakentajia oikeutetusti ylöspäin.

Taitavaa kaupunkisuunnittelua edustavat vuosituhannen vaihteessa nousseet Kiinteistö-KYS Oy:n kahdeksankerroksiset talot Puijonlaaksossa. Mäellä ne kurkottavat Stairway to heaven -nimensä mukaan kohti taivasta.

Kukaan ole syyllistynyt moittimaan rakentajaa ympäristön raiskaamisesta.

Kallavesi on meille pyhä, mutta Saaristokaupungin Siltavahdit napsahtivat yhtä tyylikkäästi vaativalle paraatipaikalle. Samalla ne ovat kuin portti pientalovaltaiselle alueelle.

Vintille lähteminen on nyt Suomessa erityisen pinnalla.

Helsingissä esimerkiksi Keski-Pasilaan on suunniteltu rakennettavaksi kymmenen tornitalon rypäs, korkeimmillaan 40-kerroksinen. Sitäkään ei olla työntämässä keskeisiin maisemiin.

Tampereelle on kaavailtu 40-kerroksista hotellitornia. Sekin on kolmisen kilometriä Hämeenkadun approbaturin suorittamisalueelta eli sivummalla.

Ja sama suunta Oulussa. Kontinkangas on useamman kilometrin päässä keskustasta. Sinne tulee korkeimmillaan 18-kerroksinen ja yli 60 metriä korkeaa asuintalo.

Helsingin Vuosaaressa voimme ihailla Suomen korkeinta asuinrakennusta, 26 kerroksen pytinkiä.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen on välttämätöntä jo siksi, että pitkien työmatkojen ajaminen on yhä useamman ihmisen mielestä vastenmielistä muutenkin kuin ekologisista syistä.

Pilvenpiirtäjistä meidän ei kannata puhua mitään. Sellaiseksi lasketaan vasta yli 150 metrin korkeuteen nouseva torni, jollaisia nopeasti vaurastuvat maat pykäävät äkkirikastumisen symboleiksi.

Kazakstanissa rakennetaan niitä

öljyrahoilla, ja Shanghaissa on moni

kuopiolainenkin käynyt niksauttamassa niskansa.

Meillä Suomessa äkkirikastuminen ei tietojeni mukaan ole vaarana. Silti ylöspäin on meilläkin suunta, vaikka ainakin Stephen Elopin uudishankkeet jäänevät näkemättä.

Linja-autoaseman tienoon kaavoitus linjataan lähikuukausina. Ensimmäisenä sanansa sanoo tekninen lautakunta.

Alueelle tulee rajusti lisärakentamisoikeutta ja hyvä niin. Jokainen näkee, että kulmakunnalle mahtuu yhtä ja toista.

Asemien kokonaisvaltaisella kehittämisellä on kiire jo siksi, että nimenomaan joukkoliikenteen käyttäjien hyvä kohtelu on - tai paremminkin olisi - tätä päivää.

Jotain Jyväskylän matkakeskuksen tyyppistä Kuopiossa selvästi ollaan vailla.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vaaleissa hävinnytkin on ihminen

Nyt vihaa poistamaan

Notre Dame yhdisti Ranskan ja kristikunnan

Verotuksen suuresta linjasta kehitteillä konsensus

Valinnat on tehty

Mestarien jäljillä

Sipilän odotettu ratkaisu lisää paineita sinipunaan

Ponssen niiaus ei anna toistaiseksi aihetta pelkoon

Lukeminen kannattaa aina

Warren ja Warren päästöt

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.