Virkistäviä tapauksia

Euroopan parlamentin jäsenen Piia-Noora Kaupin nimitys Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajaksi oli alkukesän näyttävimpiä uutisia.

Kymmenkunta vuotta politiikan keskeisellä paikalla, hyvä koulutus ja sopiva puoluetausta yhdessä henkilökohtaisten tavoitteiden kanssa ponnahduttivat Kaupin tärkeälle vaikuttajan paikalle finanssi- ja talouselämässämme.

Vähän samantapainen nimitys oli Suvi-Anne Siimeksen nousu lääketeollisuuden edunvalvonnan kärkeen muutama vuosi sitten. Hänelläkin on takana vahva, nopea poliittinen ura ja kova koulutus.

Poliittista odotusarvoa hänellä tuntuu olevan vieläkin; väläyttihän Eero Heinäluoma Siimestä vasemmiston presidenttiehdokkaaksikin.

Korkea raja-aita

Tällaiset siirtymät eivät ole Suomessa kovin yleisiä. Raja-aita politiikan ja yhteiskunnan muun järeän vaikutuskentän välillä on yllättävän korkea. Sen ylittäminen suuntaan tai toiseen estyy liian usein ennakkoluuloista, vääristä käsityksistä tai politiikanvastaisuudesta.

Toki tällaisiakin siirtymiä on nähty. Otetaan malliksi muutama esimerkki viime vuosilta. Ex-pääministeri Esko Aho johtaa Sitraa toimittuaan politiikassa neljännesvuosisadan ja yrittäjänäkin pari vuotta. Christoffer Taxell siirtyi erittäin menestyksellisen poliittisen uran jälkeen yritys- ja elinkeinoelämään toimien myös Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajana.

Tuula Haatainen on Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja näyttävän kansanedustaja- ja ministerikauden jälkeen. Jorma Huuhtanen nousi sosiaalipolitiikan asiantuntijana ja poliittisen uran jälkeen Kelan pääjohtajaksi Lipposen ensimmäisen hallituksen nimittämänä.

Ole Norrback - RKP:n kestoministeri - siirtyi ulkoministeriön leipiin Oslon ja Ateenan suurlähettilääksi sekä viimein Itämeri-asioiden koordinaattoriksi. Jan-Erik Enestam kulkee vähän samansuuntaista tietä.

Lähimenneestä historiasta muistamme Kalevi Sorsan, Matti Louekosken ja Erkki Liikasen valinnat Suomen Pankin johtokuntaan - kaikki kestäviä valintoja. Olli Rehnistä tuli EU:n komissaari poliitikon ja tutkijan uran jatkoksi.

Rajan ylittäminen politiikassa ja sieltä muualle ei ole tietenkään ainoa reitti. Hallinnosta on menty elinkeinoelämään - vähemmän toisin päin. Max Jakobson (EVA) ja Veli Sundbäck (Nokia) ovat esimerkkejä talouselämän palvelukseen siirtyneistä ulkoministeriön kasvateista. Akateemisesta maailmasta on siirrytty hallintoon - Petteri Paronen olkoon esimerkkinä - tai yrityksiin, kuten Antti Tanskanen aikoinaan OKO:on.

Raja-aitojen ylittäminen olisi viisautta sekä yhteiskunnan että raja-aidan ylittäjän näkökulmasta. Politiikan, hallinnon, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä tarvitaan konsensus-Suomessa aina tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; vaikuttajien ja päättäjien siirtyminen kaikkien näiden rajojen yli olisi toivottavaa.

Ollaan hakoteillä, jos pienehkössä yhteiskunnassa sektoroidutaan korkearajaisiin hallintolohkoihin, joiden välinen yhteydenpito olisi olematonta. Politiikkakin tarvitsee uusia näkökulmia, joita esimerkiksi yritysmaailma tai tiedeyhteisö edustavat. Luutumista on varottava.

Janssonin vertaus

Korkeakoulumaailma onkin oma asiansa. Korkeatasoisia tutkijoita tai arvostettuja yliopistohahmoja ei ole viime vuosina hakeutunut politiikkaan, ei ainakaan ehdokkaiksi eduskuntaan. Ero itsenäisyyden alkuaikoihin on tässä mielessä huikea.

Onhan eduskunnassa monien alojen tohtoreita, mutta aktiivisesti vaikuttavia tieteenharjoittajia on harvassa.

Erkki Pulliainen on yksi poikkeus. Hän tarttuu eduskunnan keskusteluissa asioihin perin pohjin, pitkältä ajalta perehtyneen tutkijan otteella.

Odottaisi, että eritoten politiikan tutkijat pyrkisivät politiikkaan ja myös eduskuntaan vaikuttaville paikoille. Tällaisia tyyppejä on harvassa. Henna Virkkunen, joka vastikään valittiin kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, nousi kansanedustajaksi väitöskirjatyönsä äärestä. Olavi Borg oli aikoinaan liberaalien johtomiehiä hyödyntäen eduskuntakokemustaan myöhemmin tutkimustyössä.

Professori ja päätoimittaja Jan-Magnus Janssonin kerrotaan todenneen, että politiikan tutkijaa, joka ei ole osallistunut politiikkaan, voi verrata kirurgiin, joka ei ole tehnyt yhtään kirurgista operaatiota. Jansson tietää, mistä puhuu. Hän toimi tiedemiesuran ohessa ja jälkeen pitkään RKP:n puheenjohtajana ja ministerinä.

Politiikan tutkimus Suomessa tarvitsisi virkistystä, uutta potkua. Sitä saisi vierailemalla politiikassa tai ainakin yrittämällä sitä.

Politiikka antaa laaja-alaisuutta

Kansainvälisiin tehtäviin kokeneella poliitikolla luulisi olevan pätevyyttä ja haluakin. Onhan tällaisia siirtymiä tapahtunutkin. Martti Ahtisaari ja Harri Holkeri ovat näiden aikojen suomalaisia rauhanvälittäjiä kansainvälisillä areenoilla. Sakari Tuomioja palveli YK:n välitystehtävissä pitkähkön poliittisen ja pankkimiesuran jälkeen kuolemaansa saakka.

Luulisi, että esimerkiksi Paavo Lipponen ja Esko Aho - entiset ansioituneet pääministerit - olisivat varteenotettavia ja riittävän hartiakkaita mihin tahansa kansainväliseen tehtävään.

Politiikka - antaessaan tekijälleen yleisvalmiuksia - pätevöittää moniin politiikan ulkopuolisiinkin tehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Osallistuminen varsinkin puoluetoimintaan saattaa leimata ja herättää ennakkoluuloja, vaikka synkimmät ajat lienevät takanapäin. Politiikka opettaa parhaimmillaan laaja-alaisuutta ja mahdollistaa laajan yhteysverkoston rakentamisen tavalla, joka muualla ei onnistu.

Varmuuden vuoksi todettakoon, että ei politiikka ihan kaikkeen pätevöitä.

Piia-Noora Kaupin nimitys on virkistävä tapaus. Se kertoo valinnan tehneiden päättäjien ennakkoluulottomuudesta ja terveestä suhtautumisesta politiikkaan.

Toivottavasti tämä osaltaan vaikuttaa molempiin suuntiin vetäen uusia kasvoja politiikkaan ja rohkaisten päättäjiä valitsemaan poliitikkoja politiikan ulkopuolisiin tehtäviin. Ne ovat yleensä virkistäviä tapauksia.

Kirjoittaja on eduskunnan ensimmäinen varapuhemies ja keskustan kansanedustaja Iisalmesta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Koska on aikaa kypsyä?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.