Voi noita saksalaisia

Kuudentoista saksalaisen rantautuminen yksityiselle kesämökille Suvasveden Pukinsaareen on herättänyt väistämättä ja aiheellisesti mielipiteitä puoleen jos toiseenkin ei vain Leppävirralla vaan aivan koko valtakunnassa.

Leppävirtalaisethan ovat, kuten Savossa hyvin tiedetään, luontojaan itsekin "ulkomaalaisia". Siitä huolimatta tuntuu myös heistä erikoiselta, jos mökille työntäytyy yks' kaks yllättäen järveltä iso lauma ventovierasta väkeä ja levittelee vaatteensa ja tavaransa pitkin pihamaita.

Jokamiehenoikeus on yksi suomalaisten perinteisistä nautintaoikeuksista, mutta joku raja on pidetty siinä myös oman väen kesken. Erityisen pyhä paikka on suomalaiselle hänen kesämökkinsä ja saunarantansa.

Tunnetusti ovat tarkkoja omaisuudestaan myös saksalaiset, joilla ei ole ole omassa maassaan mitään jokamiehenoikeuksia.

Suomi oli aikanaan vapaitten talonpoikien maa. Saksassa maat kuuluivat sen sijaan aikanaan aatelisille linnanherroille, jotka varjelivat mustasukkaisesti omistusoikeuttaan. Maitten lisäksi näihin omistuksiin kuuluivat pitkään myös heidän maillaan asuvat ihmiset.

Ahtaasti asuvista saksalaisista metsäinen ja vähäväkinen Suomi tuntuu varmasti asumattomalta erämaalta. Kun ihmisiä ei näy mailla eikä halmeilla, tulee joillekin mieleen, että täällä korpien keskellä saa "elää kuin pellossa", kuten sanonta kuuluu. Niin kauan kuin Suomessa on ollut saksalaisia turisteja, on kuultu myös valituksia heidän käyttäytymisestään.

Erityisen paljon kuultiin menneinä vuosikymmeninä juttuja saksalaisista Lapissa, jonka asukkaille jäi harvinaisen ikävät muistot "herrakansaksi" kutsuttujen vieraitten toimista vuoden 1944 syksyllä. Jatkosotaa seuranneen "Lapin sodan" aikana saksalaiset polttivat maan tasalle niin Rovaniemen kaupungin kuin myös suuren määrän Lapin kyliä.

Liki koko 1970-luvun olin töissä Lapissa, ja se tavallinen tarina saksalaisista oli, miten he tulivat bussilla johonkin matkailukeskukseen, söivät mahansa täyteen seisovasta pöydästä ja nostelivat sen jälkeen syömättä jääneet ruuat matkaeväiksi muovikasseihin.

Lie niin joskus tapahtunutkin, vaan enemmän taisivat olla nämä tarinat ns. urbaanilegendoja. Toinen usein kuultu marmatus oli, että saksalaiset turistit toivat mukanaan kaiken tarvitsemansa ruokia myöten niin, että lappilaiset isännät eivät saaneet heidän vierailusta pennin killinkiäkään.

Yhdistyneitten Kansakuntien YK:n julistukset kieltävät ihmisten syrjimisen ja parjaamisen heidän rotunsa ja kansallisuutensa perusteella. Siitä huolimatta sotienjälkeisten aikojen saksalaisturistit ovat tunteneet ainakin Pohjois-Suomessa ne synnit, joihin heidän isänsä sotavuosina hairahtuivat.

Tuonaikaisella saksalaisvastaisuudella sopi myös leikitellä, vaikka se ei tietysti sopivaa ollutkaan.

Kun Suomen lehdistössä kirjoitetaan nyt isoin kirjaimin saksalaisten vierailusta Leppävirran Pukinsaaressa, niin katsonpa aiheelliseksi tunnustaa suomalaisena yhden heitä vastaan tekemänsä synnin.

Olin menossa bussilla lomalle Kemistä Rovaniemen kautta Posiolle. Kun Roin kaupungissa jäi pari tuntia luppoaikaa, menin Pohjolan Sanomain aluetoimistoon ja naputtelin siellä aikani kuluksi pilajutun, miten saksalaisturistit olivat pilanneen Rovaniemen maalaiskunnan Kursungin kylässä yhden talon juomavedet puskettamalla mullikoilla muutaman maitotonkan kaivoon.

Mulleilla on sekä pää että häntä, mutta minun jutustani puuttui molempia. Lähetin jutun telefaxilla Kemin keskustoimitukseen ja arvelin, että illan toimitussihteeri ymmärtää sen pelkäksi pilaksi ja harjoitustyöksi. Tällainen ammattiveljien ja -sisarten testaaminen oli näet vielä yleistä muotia siihen aikaan.

Vaan miten kävi? Kävi niin, että kun seuraavana päivänä avasin Pohjolan Sanomat Oikaraisen kaupalla Suonnankylässä, olin pudota kontilleni, kun löysin "saksalaisuutiseni" heti etusivun yläreunasta. Säikähdin perusteellisesti ja arvelin, että nyt taisi tulla lomalaiselle tupenrapinat.

Vaan ei tullut, kun hyvät lappilaiset uskoivat tietysti kaiken, mitä saksalaisista lehdessä kerrottiin ja saksalaiset tuskin Pohjolan Sanomia lukivat. Toista olisi jälkipyykki moisesta tempauksesta tänä päivänä, kun tieto leviää reaaliajassa halki maan ja maailman.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

EU-armeijaa pidetään hähmäisenä federalistien unelmana – Sotilaallinen yhteistyö on kuin tilkkutäkin ompelemista

Koulureppujen tarina

Tuomio puhdistaa ilmaa Puolustusvoimissa

Sateenkaariväen sanomaa ei voi enää vaientaa

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.