Voileipää Varkaudessa

Jos lie kansakunta nyt kirkollisen homokeskustelun sytyttämänä liekeissä , kuten tämän päivän urheilutoimittajat näyttävät sanovan erinomaisessa vireessä olevista kilpakenttien sankareista, niin pieniä ovat tämän päivän lieskat 80 vuoden takaisten tunneroihujen rinnalla.

Lokakuun alkupuolella käydyt eduskuntavaalit olivat raju yhteenotto laillisen kansanvallan ja lapualaisen nyrkkivallan välillä. Uusi eduskunta ei ollut vielä ehtinyt järjestäytyä, kun melskeisen tasavallan keskelle jysähti todellinen poliittinen pommi: presidentti K.J. Ståhlberg ja hänen Ester-puolisonsa kaapattiin lokakuun 14. päivän aamulla vuonna 1930 kotoaan Helsingin Kulosaaresta ja aseistetut miehet lähtivät kyyditsemään Chevrolet-henkilöautolla heitä kohti itärajaa.

Matka katkesi kuitenkin Joensuuhun varhain seuraavana yönä. Kaapparit häippäsivät omille teilleen ja jättivät Plootuvuoriksi ristimänsä presidenttiparin Chevroletiin katuvarteen kuin nallit kalliolle. Aikansa odoteltuaan Ståhlbergit lähtivät etsimään yösijaa ja saivatkin sen lopulta kadulla tapaamansa tutun, pikku päissään olleen suojeluskunnan apulaispäällikön avustuksella.

Tieto kaappauksesta levisi kulovalkean tavoin kautta maan, ja näin presidenttiparin paluumatka junalla Joensuusta Sortavalan ja Elisenvaaran kautta Helsinkiin oli yhtä juhlaa.

Joka asemalle kerääntyi sankoin joukoin kansalaisia osoittamaan myötätuntoaan poliittisen väkivallan kohteiksi joutuneille Ståhlbergeille. Vaikka aika ja asia olivat vakavat, niin perillä Helsingissä tohdittiin jo laskea leikkiä tapahtuneesta. Ståhlberg itsekin hymyili leveästi, kun sosiaalidemokraattien johtohahmo Väinö Tanner onnitteli häntä eduskunnassa onnistuneesta propagandamatkasta .

Oululainen historiantutkija Veli-Pekka Lehtola on koonnut nasakan tiivistelmän 80 vuoden takaisesta kaappauksesta ja sen jälkiseuraamuksista (Presidentin kyyditys. Presidentti Ståhlberg, kenraali Wallenius ja kiihkon aika 1930. Otava 2010).

208-sivuinen teos on mainio muistutus tämän ajan ihmisille siitä, että suomalainen kansanvalta on ollut aina juuriltaan lujempi ja maineeltaan parempi kuin sen arvostelijat ja kaatajat uskottelevat.

Jo kahdenkymmenen vuoden iässä, talvi- ja jatkosotien aikaan, kansanvalta oli niin vahva, että uskalsi panna Ståhlbergin presidenttiparin kaappauksen ja kyydityksen vahvat taustavoimat ja pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomitut vastuunalaisiin tehtäviin rintamalle.

Armeijan yleisesikunnan päällikön virasta potkut saanut kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius niitti mainetta erityisesti Petsamossa, hänen avustajansa everstiluutnantti Eero Kuussaari taas Rukajärven suunnalla. Molemmat kunnostautuivat myös erinomaisina kynämiehinä: Wallenius jykevänä Lapin-aiheita käsittelevänä kaunokirjailijana, Kuussaari legendaarisen Kansa taisteli -lehden päätoimittajana.

Lukijamatka Savon Sanomien kellariarkistoon osoitti, että erinomaisen tarkat tiedot savolaiset saivat Ståhlbergien kyydityksestä heti tuoreeltaan.

Presidentti ja hänen puolisonsa kertoivat heti Joensuussa lehtimiehille yksityiskohtaisesti, mitä heidän matkallaan oli sattunut. Kolmesta pysähdyksestä toinen oli Mikkelissä, kolmas ja viimeinen taas Varkaudessa erään kahvilan kohdalla, jolloin tarjoiltiin voileipiä .

Heti lokakuun 15. päivän iltana järjestettiin kautta tasavallan kansalaiskokouksia, joissa otettiin ravakasti kantaa laillisuuden puolesta ja omavaltaista Lapuan lakia vastaan.

Kuopiossa oltiin heti hengessä mukana. Kaupungintalon juhlasaliin ahtautui peräti 800 kaupunkilaista puolustamaan kansanvaltaa. Yli kymmenen puhujaa korotti äänensä laittomuuksia vastaan, ja myötätuntosähkeet lähetettiin sekä Ståhlbergeille että pääministeri Pehr Evind Svinhufvudillekin.

Kansanvalta voitti 80 vuotta sitten ja voittaa myös tulevaisuudessa.

Lokakuun 16. päivän 1930 Savon Sanomien suurten Ståhlberg-uutisten alta pisti silmään pieni yksipalstainen pätkä: Happosen katoaminen. Mikkelin lääninetsivät ovat nyttemmin lopettaneet tutkimuksensa Heinävedellä pienviljelijä Happosen kuljettamista koskevassa jutussa. Tutkimuksissa ei liene ilmaantunut mitään valaistusta Happosen katoamiseen .

Onni Happosen ruumis löytyi kätkettynä vasta vuoden 1932 heinäkuussa. Mutta löytyi kuitenkin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.