Yaran ja kunnan on lisättävä avoimuutta kaivosasioissa

Kaivos- ja lannoiteyritys Yaran tehdyt ja tulevat kartoitukset uusien malmivarojen löytämiseksi ovat alkaneet hermostuttaa Siilinjärvellä, jonka vahva elinvoimaisuuden lähde apatiittikaivos on ollut jo vuodesta 1980. Yara Siilinjärven toimipaikka työllistää tällä hetkellä suoraan 390 ihmistä ja tarjoaa välillisesti 1600 henkilötyövuotta. Toimipaikalla on kaivoksen lisäksi lannoitetehdas, fosforihappotehdas, typpihappotehdas ja rikkihappotehdas.

Suomen suurin avolouhos näkyy, kuuluu ja tuntuukin Siilinjärvellä. Melua syntyy louhinnasta ja tärinää räjäytyksistä. Valkoinen kipsivuori hallitsee kaukomaisemaa. Silti kunnan asukkaat ovat perinteisesti suhtautuneet vakaan elannon antajaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Yara on osaltaan huolehtinut aikaisemman omistajan tapaan kiitettävästi siitä, että toiminnan ympäristövaikutukset maisemaan, vesistöön ja ilmaan jäävät mahdollisimman pieniksi. Kaivos hoitaa velvoitteensa ja vähän ylikin. Tiedottaminenkin on täsmällistä ja suoraa.

Nyt kuntalaisten suhtautumisessa on muutoksen merkkejä. Maanantainen maakuntakaavaehdotuksen esittelytilaisuus nosti puheeksi muun muassa sen, miten käy Kuuslahden asuinalueen. On herännyt epäilyjä, että kaivoksen selvitykset laajentumisista Laukansaloon kuihduttavat läheistä Kuuslahtea, jonne on suunnitteilla uusi koulukin.

Kolmen vuoden takainen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) selvitys osoitti, että Siilinjärven mitatut karbonatiittivarannot ovat 260 miljoonaa tonnia, todetut varannot 628 miljoonaa tonnia ja todennäköiset varannot 729 miljoonaa tonnia. Selvityksen mukaan esiintymä on 14,5 kilometriä pitkä, 650 metriä leveä ja jyrkästi länteen kaatuva vyöhyke, jonka syvyydestä ei ole tietoa.

GTK:n selvitys osoitti, että mitatut ja todetut 888 miljoonan tonnin varannot olivat kolme kertaa suuremmat kuin aikaisemmin oli tiedetty (Savon Sanomat 4.11.2016). Samalla paljastui, että todennäköisiä varantoja on melkein toinen mokoma.

Juuri todennäköisten varantojen sijainti aiheuttaa epävarmuutta kuntalaisissa. Onko niitä esimerkiksi olemassa olevien asuinalueiden alla tai välittömässä läheisyydessä? Kuten kunnanjohtaja Vesa Lötjönen arvioi, juttu on kinkkinen, kun rinnakkain ovat yhtiön työpaikat ja toiminta ja se, miten toiminta sopii ympäröivään yhteiskuntaan (Savon Sanomat 7.8.).

Yaran näkökulmasta on haasteellista se, että yhtiö päättää mahdollisesta kaivoksen laajentamisesta vasta vuosien päästä eli kairausten, teknis-taloudellisten selvitysten ja luvitusten jälkeen. Vaikka mitään ei tapahdukaan nopeasti, eikä laajennus ole itsestään selvä, kuntalaisten hermoilu on ymmärrettävää, sillä uhattuna saattaa pahimmillaan olla oman elämän tärkein hankinta eli oma asunto.

Yaran ja kunnan onkin parasta lisätä avoimuuttaan kaivosasioissa yhä nykyisestä, esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin yleisötilaisuuksissa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaksi vanhaa punakaartilaista

Eduskunta ei ole leimasin

MV-lehti höynäytti sinisilmäisiä suomalaisia

Rautatiet ovat henkilöliikenteelle välttämättömiä

Pitäisi muistaa kiittää

Kaikki ei ollut huonommin

Kannabiksen vaikutuksia on viisasta varoa

Kuopion 200-vuotiasta toria on aihetta juhlia joukolla

Millaista on kunniallinen maskuliinisuus?

Miksi on hyvä kysymys

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.