Yhdyskunnat tiivistyvät

Väitetään, että Suomessa on yksi oppi kerrallaan oikea. Onhan meillä yksi hallituskin kerrallaan vallassa. Joku luo näkemyksen tai ohjelman ja varmistaa ensin samanmieliset ns. varhaiset, edistykselliset uudistajat mukaansa.

Median tuki on opin leviämiselle erityisen tärkeää. Median tuki näyttää olevan suorastaan välttämätön nopeille läpimurroille yhteiskunnan perusrakenteiden uudistamisessa. Tällä hallituskaudella on julkisuuskeskiöön noussut positiivinen viesti ja sanapari; yhdyskuntarakenteen tiivistäminen.

Olin mainitusta asiasta helmikuussa kuultavana eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Toisena maakuntajohtajana kuultiin Pohjois-Pohjanmaan kollegaa Pauli Harjua Oulusta. Monipuolisessa, usean eri ministeriöiden virkamiehen ja tutkijoiden kuulemisen jälkeen syntyi vilkas keskustelu.

Erityisenä kohteena olivat Paras-hankkeen mukaiset toimenpiteet ja tulokset suurilla kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja joukkoliikenteen kehittämisessä. Aluksi ilmassa säteili innostunut mieliala, esitettiin tarvittavan koventuvaa ohjausta maankäytössä, hajarakentaminen ja - asuminen ilmeni turmiollisena.

Ilman ohjelmaa

Näkökulmat saivat yllättäen uutta ulottuvuutta, kun kollega Harjun kanssa esittelimme tapahtunutta kehitystä maakunnistamme. Pohjois-Pohjanmaan väestöstä asui 1980 noin 50 prosenttia Oulun torilta laskettuna 75 kilometrin säteellä. Vastaava ympyrä oli tiivistynyt dramaattisesti 2000-luvun alusta, jolloin 50 prosenttia maakunnan väestöstä asui vain 27 kilometrin säteellä Oulun keskustasta.

Pohjois-Savossa on myös tapahtunut vastaava yhdyskuntarakenteen tiivistyminen. Jopa tiukemmin. Meillä merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet jopa pienemmällä alueella. Vuonna 1980 asui 30 kilometrin päässä Kuopion torista 37 prosenttia väestöstämme ja vuonna 2008 46,5 prosenttia.

Nopeinta väestön pakkaantuminen on ollut noin 20 kilometrin säteelle. Kyseisellä alueella muutos oli kahdeksan prosenttia vuodesta 1980 vuoteen 2008.

Yllättävää on havaita, että 40 kilometristä aina 90-100 kilometrin vyöhykkeelle väestömäärät ovat säilyneet liki samankokoisina viimeiset 30 vuotta. Niin ennustettiin myös valtioneuvoston kanslian tilaamassa selvityksessä noin kymmenen vuotta sitten tapahtuvan koko Suomessa haja-asutusaleilla.

Pohjois-Savossa väestö on lisääntynyt yli 21 000 asukasta 30 kilometrin säteellä kolmessa vuosikymmenessä.

100 000 Kuopiossa

Väestömäärä 30 kilometrin säteellä Kuopion keskustasta on yli 105 000 asukasta.

Voisimme perustellusti lopettaa tarpeettoman - vain itse ylläpitämämme - jaarittelun siitä, onko Kuopio 100 000 asukkaan keskus vai ei.

Minulle se on sitä ollut jo kauan isossa aluepolitiikassa ja edunvalvonnassa. Kukaan ulkomainen kysyjä, olipa hän turisti, yrittäjä tai sijoittaja - eikä edes suomalainen satunnainen matkailija - kaipaa yhden ihmisen tarkkuudella ilmaistua kunnan väkimäärää mihinkään.

Emme mekään käyttäydy muualla siten - ja päätä vasta sitten ostaa jäätelötötteröä kahdella pallolla, kun varmistumme kyseessä olevan yli 100 000 asukkaan lomakaupungin.

Ee se oo Kuopijo vielä satatonnari on voivottelua ja käänteismarkkinointia koko maakunnasta johon lankeaa usein myös mediamme.

Tapahtuneesta kehityksestä voidaan kylläkin kysyä onko se tahdottua, kenen toimesta ja minkä maamme hallituksista eritoten? Esitetyistä luvuista ilmenee, että yhdyskuntarakenne on tiivistynyt ennen ns. vapaavuorelaista ajattelua.

Tapahtunutta ei ainakaan voi laittaa yhden nykyisen ministerin syyksi tai ansioksi. Jatko onkin jo eri juttu. Onko tapahtumassa mitä tahdotaan aluepolitiikassa - vai jotain muuta ihan vain huvikseen!

Ristivetoa

Ympäristövaliokunnassa toimme esille uusimpia tietoja maakuntien kesäasutuksesta. Pohjois-Savossa on 30 500 kesämökkiä. Niistä on Uudellamaalla asuvien yksityishenkilöiden omistuksessa noin 6 800.

Kun puolitosissaan kysyin tulisiko ne siirtää ja tiivistää Kaivopuiston rannoille, jotta vältetään tarpeettomia matkoja, ei kukaan ilmaissut innostustaan.

Edellisellä tavalla emme myöskään me pohjoissavolaiset tahdo toimia vaan mieluummin päinvastoin. Vuoden 2008 tilaston mukaan Tervo on ensimmäinen kunta Pohjois-Savossa jossa kesämökkejä (909) on jo enemmän kuin vakituisesti asuttuja (819) asuntoja. Monta muuta kuntaa on pian vastaavassa tilanteessa.

Noille kesäasunnoille ja erityisesti haja-alueiden vakituisille asukkaille investoidaan parhaillaan hallitusohjelmaan ja EU:n tavoitteisiin sekä rahoitukseen tukeutuen parempia laajakaistapalveluja.

Hankkeesta saattaisi tiivistyvää yhdyskuntarakennetta kaikessa tavoitteleva parahtaa, että siinähän se vasta viheliäinen uudistus- ja palveluhanke onkin vireillä - laajakaistahan tukee ihmisiä hajalleen kuten sidottiin ihmisiä aikanaan turpeeseen.

Luvassa onkin tasapainoilevaa tai tasapainoista aluepolitiikkaa jatkossakin.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.