Yhteinen päämäärä

Kävin tutustumassa helmikuun lopulla Euroopan parlamenttiin paikan päällä Brysselissä. Samaan aikaan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi osaltaan EU:n energiatehokkuutta koskettavat linjaukset.

Asialla on suora kytkös ilmastonmuutoksen torjumiseen, sillä tehokkuuden parantaminen on yksi merkittävä keino vähentää muun muassa hiilidioksidipäästöjä.

Yhteisen päämäärän saavuttaminen on puolestaan huomattavasti helpompaa, mikäli pääsemme sopuun kaikkia EU-maita tasapuolisesti kohtelevista tehostamissäännöistä.

Tuoreiden linjauksien mukaan jäsenmaat velvoitettaisiin remontoimaan vuosittain 2,5 prosenttia julkisesta rakennuskannasta, jotta muun muassa lämmitysenergian tarve vähenisi. Aikaisemmasta kolmen prosentin tavoitteesta on siis tultu hieman vastaan.

Kuntatalouden kannalta tämä puolen prosentin myönnytys on huomattava ja toivotun suuntainen. Jäsenmaat velvoitettaisiin lisäksi laatimaan tiekartta rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Tavoite ei ole aivan tasapuolinen, sillä rakennuskannan maakohtaiset kuntoerot vaihtelevat suuresti. Samalle viivalle on huomattavan vaikea laittaa esimerkiksi keskimääräistä englantilaista ja suomalaista rakennusta.

Toisaalta eri maiden ilmasto-olojen poikkeavuudet tasoittavat osaltaan tilannetta. Pohjolan kylmässä talvessa energiaa kuluu usein enemmän, vaikka etelässä asuvalla serkulla olisi karkeasti puolet hatarampi talo.

Säästövelvoitteilla on myös valoisampi puoli. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla vaikutetaan ilmastopoliittisesti oikeaan suuntaan, eikä samalla tarvitse tinkiä edes elintasosta.

Esimerkiksi vaihtamalla asunnon vanhat ikkunat nykyaikaisiin voidaan päästä eroon kiusallisesta vedon tunteesta ja samalla pienentää energialaskua. Investoinnin todellista takaisinmaksuaikaa lyhentää myös remontoidun kiinteistön arvon nousu.

Omassa kodissani olen vaihtanut kohta jo kymmenen vuotta sitten vanhan sähkösyöpön lämminvesivaraajan maalämpöpumppuun. Yhdessä parin ulko-oven ja kylmälaitteiden päivittämisen kanssa sähkölaskusta leikkaantui pois peräti kaksi kolmasosaa.

Muutos oli niin merkittävä, että sähköyhtiökin soitti aikanaan perään ja varmisti ilmoitetun mittarilukeman oikeellisuuden. Nämä investoinnit on nyt jo kuoletettu.

Oleellisesti kalliimmaksi ja epämukavammaksi olisi tullut, mikäli en olisi tehnyt mitään. Samoin on ilmastonmuutoksen kanssa. Reagointi tänään tekee huomisesta edullisemman.

Energiaremonteilla on myös huomattava työllistävä vaikutus ja ne vaativat tekijöikseen koulutettua työvoimaa.

Vanha terve rakennus voidaan muuttaa osaamattomissa käsissä asuinkelvottomaksi, vaikka tarkoitus olisikin ollut hyvä. Yhteiskunnan onkin huolehdittava siitä, että rakennusalalle koulutetaan riittävästi osaajia, jotka ovat erikoistuneet juuri energiaremontteihin. Alan näkymät ovat valoisat, eikä näitä työpaikkoja voi onneksi siirtää maamme rajojen ulkopuolelle.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja Kuopion kaupunginvaltuutettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.