Yhteiskuntavastuu ei näy AKT:n toimissa

Työministeri Anni Sinnemäki päätti toissapäivänä lykätä satamia perjantaina uhanneen lakon alkamista kahdella viikolla, koska lakko aiheuttaisi ulkomaankaupalle ja muulle yhteiskunnalle tuntuvia vahinkoja. Käytännössä lykkäys antaa valtakunnansovittelijalle saman verran aikaa etsiä työriidan osapuolten kanssa sovintoa. Jos sellaista ei kuitenkaan löydy, on yhteiskunta aseeton: sen on kärsittävä lakko, joka pysäyttää 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta erittäin herkässä taloudellisessa tilanteessa. Orastava kasvu saattaakin taittua ja lama pitkittyy.

Satamissa "neuvottelujen vauhdittamiseksi" järjestetyt pistelakot ovat aiheuttaneet vahinkoa jo nyt. Pistelakot kohdistuivat - totta kai - suurimpiin satamiin. Taloudelliset tappiot välittömästi kipusivat kymmeniin miljooniin euroihin.

Välilliset vahingot saattavat olla suuremmat. Nakkilassa toimiva ja Suominen-yhtymään kuuluva Kuitukangas kertoo, etä se menetti yhden uuden asiakkaansa itäisestä Euroopasta, koska ei voinut pistelakkojen vuoksi vahvistaa jo neuvottelemansa tilauksen toimitusaikaa (Kauppalehti 16.2.). Samalla tavalla on saattanut käydä muillekin yrityksille, jotka eivät kuitenkaan tule julkisuuteen vaan kärsivät menetykset hiljaa nahoissaan.

Ahtaajat ovat järjestäytyneet SAK:laiseen AKT:hen, joka on tunnettu kovista ja usein myös häikäilemättömistä otteistaan työmarkkinoilla. AKT on käyttänyt hyväkseen sitä, että sen jäsenten lakoilla on mahdollisuus iskeä yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Ahtaajat kykenevät pysäyttämään kansantaloudelle tärkeän ulkomaankaupan, autonkuljettajat myös tavaroiden ja ihmisten liikkumisen kotimaassa.

Ahtaajien palkat ovatkin tällä hetkellä hyvät verrattuna kaikkiin muihin SAK:laisiin aloihin. Keskipalkat huitelevat reilusti yli 40 000 eurossa vuodessa. Työläisten palkka-aateliin myös kuuluvat paperityöläiset eivät yllä samanlaisiin ansioihin. Siinä ei sinänsä ole mitään moitittavaa: AKT:n tehtävänä on valvoa jäsentensä etuja, ja siinä se on onnistunut hyvin.

Tällä kertaa ahtaajien vaatimukset eivät ole missään suhteessa vallitsevaan taloustilanteeseen. Suurin erimielisyyden aihe on 12 kuukauden palkka, jota ahtaajat vaativat irtisanotuille työntekijöille. Millään muulla alalla tällaisia erorahoja ei makseta tavallisille palkansaajille. Johtajasopimuksissa vuoden palkkaa vastaava eroraha ei ole harvinainen, mutta esimerkiksi yritysten toimitusjohtajilla ei ole turvanaan irtisanomisaikoja tai muuta työehtosopimusten takaamaa irtisanomissuojaa. Yhteiskuntavastuu on kaukana AKT:n toimista.

Valtakunnansovittelija Esa Lonka on vaikeassa tilanteessa. Tavallisesti kompromissi löytyy jostakin kiistapuolten vaatimusten välimaastosta. Tällä kertaa sekin saattaa olla hankalaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.