Yhteistyöllä uudelle tasolle

Niin edellinen kuin nykyinenkin hallitusohjelma patistaa yliopistoja profiloitumaan osaamisaloilleen. Tarve tähän ei nouse hallitusohjelmien kirjauksista vaan siitä, että menestyksemme kansakuntana ei tulevaisuudessa voi nojata pelkästään vanhoihin, vaikkakin koeteltuihin, menestystuotteisiin.

Kansallinen kilpailukykymme vaatii laaja-alaista osaamista, johon sisältyy riittävä määrä selkeitä syvätiedon alueita. Korkeatasoisen tiedon lisäksi tulevaisuus perustuu myös jokaisen yksilön uudenlaiseen vastuuseen ympäristöstään ja kykyyn ymmärtää vieraita kulttuureja.

Tätä uutta sivistystä emme pysty tuottamaan pelkästään vanhoilla koulutusrakenteilla. Sen vuoksi myös yliopistojen tulee aidosti uudistua. Pienen kansan voima on edelleen sivistyksessä, joka ymmärtää tätä maailmaa ja sen eri kulttuureja reaaliajassa.

Yliopistojen profiloituminen on nyky-Suomessa realistinen ja oikeutettu vaatimus. Se on myös erittäin vaikeaa. Joidenkin mielestä se on mahdoton ja yliopistoihin jopa sopimaton vaatimus.

Mutta kaikella on aikansa ja myös myyteiksi muuttuneita asioita pitää uskaltaa tarkastella kriittisesti. Tietysti huomioiden ajan henki ja historialliset yhteydet, mutta ennen kaikkea tulevaisuuden tarpeet.

Harvard näytti tietä Samoihin aikoihin kuin Turun Akatemia (1642) syntyi myös ensimmäinen yliopisto Pohjois-Amerikkaan, Harwardin yliopisto (1636). Sinne perustettiin tekniikan ja soveltavien luonnontieteiden tiedekunta jo 1847 ja kauppatieteet saivat oman tiedekuntansa 1908.

Eurooppalainen sivistysyliopisto ei sen sijaan hyväksynyt tekniikkaa ja kauppaa aluksi suojiinsa. Tältä pohjalta ne eriytyivät omiin kouluihinsa ja myös Suomeen syntyivät erilliset koulut, myöhemmin korkeakoulut, niin tekniikkaa kuin kauppatieteitä varten.

Tuskin mikään on muuttanut maailmaa niin voimakkaasti viimeisen vuosisadan aikana kuin tekniikka ja maailmanlaajuisen kaupan kehittyminen. Kaikkien tiedepolitiikkaan vaikuttavien henkilöiden kannattaa miettiä, mitä tulevaisuudelle arvokasta toimintaa suljemme tänään ulos yliopistoistamme.

Maailman nykyisessä murroksessa meidän on pyrittävä lukemaan tulevaisuutta niin, että uusia ja nousevia sivistyksen ja kulttuurin osa-alueita, mitä ne sitten ovatkin, ei suljeta yliopistolaitoksen ulkopuolelle.

Uudelle tasolle Olemme nyt tilanteessa, jossa suomalaisen yliopiston tulee nostaa sekä koulutuksen että tutkimuksen laatu uudelle tasolle. Se on pääosin kiinni henkisistä voimavaroistamme, mutta ei sovi aliarvioida myöskään asenteiden ja rakenteellisten muutosten merkitystä.

Helpoin tapa yrittää laadun parantamista olisi lisätä rahaa yliopistojen budjetteihin ja odottaa. Mutta odottavan aika voi käydä pitkäksi, sillä tätä reseptiä jo kertaalleen kokeiltiin. Vuosituhannen alkuvuosina yliopistojen rahat lisääntyivät ilman rakenteellisia uudistuksia. Suoritteet eivät kuitenkaan merkittävästi parantuneet.

Miten yliopistojen koulutuksen laatua voidaan parantaa rakenteellisten ratkaisujen kautta? Periaatteessa ratkaisu on yksinkertainen.

Yliopistojen on luotava riittävän laajasta ja syvästä asiantuntemuksesta tukensa saavat koulutusohjelmat. Niiden on pyrittävä aidosti siihen, että tutkinnon suorittaneella nuorella on uusin ja oleellisin tieto alastaan ja henkinen valmius uuden luomiseen.

Tällainen koulutus yhdistettynä rohkaisevaan asenteeseen ja riittäviin taloudellisiin resursseihin antaa mahdollisuuden myös tarpeeksi monipuolisten ja luovien tutkimusympäristöjen muodostumiselle.

Katseet naapuriin Rakenteellisten muutosten kautta voimme päästä tähän päämäärään kahta eri tietä. Joko vähennetään yliopistojen määrää tai omaksutaan aikaisempaa konkreettisemmat ja monipuolisemmat yhteistyön tavat yliopistojen välille.

Suomen sekä alueellisen että muun yhteiskunnallisen kehityksen tasapuolisuuden turvaamiseksi suosittelen valittavaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa. Nyt tarvitaan kykyä nähdä oman yliopiston menestyminen osana koko suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta aikaisempaa suurempaa valmiutta neuvotteluun ja yhteiseen sopimiseen.

Valitettavasti yliopistojen aikaisemmat näytöt tästä eivät ole kovin vahvat. Menestystä on tosin saavutettu joillakin osa-alueilla, esimerkiksi tutkijakoulutuksessa. Mutta nyt on aika miettiä, miten voidaan yhteistyönä järjestää kokonaisia koulutusohjelmia ja rakentaa yhteisiä tutkimuksen infrastruktuureja.

Tämä olisi kustannustehokkain tapa nostaa sekä koulutuksen että tutkimuksen laatu vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia. Jokaisen yliopiston on nyt syytä katsoa hyvällä silmällä lähimpiä naapureitaan ja miksei vähän kauemmaskin.

Lähes kaikki maamme yliopistot ovat voimavaroiltaan liian heikkoja yksin vastaamaan korkean laadun ja kansainvälistymisen vaatimukseen riittävän monella tieteen alalla. Yhdessä voimme luoda kansainväliset vaatimukset täyttäviä osaamisalustoja usealle eri tieteenalalle. Ajassa on tilaus laaja-alaisten yliopistojen muodostumiselle uudenlaisten toiminnallisten kumppanuuksien kautta.

Itä-Suomen yliopisto on valmentautunut tähän tulevaan aikaan kolmen eri kampuksen yhteistyötä kehittämällä.

Se on kuitenkin vielä varsin kaukana optimista ja tarvitsee nykyistä voimakkaampaa tukea ja ymmärrystä myös yliopiston ulkopuolisilta toimijoilta. Niiden on oltava valmiit ymmärtämään yliopiston kokonaisetu ja hyväksymään joskus myös omaa välitöntä etua haastavat muutokset. Tällä tavoin Itä-Suomen yliopisto voi parhaiten rakentaa koko Itä-Suomen tulevaisuutta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.