Yhtiöittämispäätös syntyi ilman olennaista tietoa

Kuopion kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 10. marraskuuta, että Kuopion Energia yhtiöitetään kokonaan. Ratkaisu syntyi äänin 32–27. Hävinneen esityksen teki valtuutettu Jukka Pulkkinen (sd.), joka esitti osittaisen energiakonsernin mallia: siinä sähköverkko olisi jäänyt liikelaitokseksi Kuopion Energia Oy:n ja sen tytäryhtiön Kaukolämpö Oy:n oheen.

Entisen apulaiskaupunginjohtajan esitys perustui verotukseen liittyvään epävarmuuteen.

Kokoushetkellä oli tiedossa, että Kuopion Energia oli hakenut konserniverokeskukselta ennakkohyväksyntää vähentää yhtiöittämiseen liittyvien velkakirjojen 5,3 prosentin korko verotuksessa. Se ei sen sijaan ollut tiedossa, että konserniverokeskus oli jo perjantaina 7. marraskuuta todennut verotusmenettelylain 31 pykälään vedoten, että koron määrää ei voida todeta verotuksessa hyväksyttäväksi eikä korkoja siten vähennyskelpoisiksi. Tieto saavutti Kuopion Energian ja kaupungin virkamiehet vasta perjantaina 14. marraskuuta.

Konserniverokeskuksen päätös on lähtenyt postin kuljetettavaksi keskiviikkona 12. marraskuuta. Viive päätöksen ja postituksen välillä johti siihen, että valtuusto teki päätöksensä tältä osin silmät sidottuina.

Verottajakin saa pyyhkeitä. Luulisi olevan tavanomaista, että konserniverokeskus antaisi asianomaiselle tiedon päätöksestä sähköpostitse tai puhelimitse heti, kun päätös on annettu. Näin ei ole. Verottajan on syytä muuttaa käytäntöään.

On mahdollista, että äänestystulos olisi ollut toinen, jos valtuustolla olisi ollut käytössään konserniverokeskuksen kanta. Toki sekin on mahdollista, että lopputulos ei olisi muuttunut.

Lopputulosta oleellisempaa on se, millaisten tietojen pohjalta kaupunginvaltuutetut tekevät päätöksiä. Heillä on oikeus ja velvollisuus vaatia ja saada viimeisin tieto asiaan vaikuttavista seikoista. Nyt niin ei ollut.

Jälkiviisastelua tai ei, kiusallisen tilanteen välttämiseksi verotuksen ennakkopäätöstä olisi pitänyt hakea aikaisemmin.

Energiayhtiöasiat ovat erityisesti Kuopiossa hyvin herkkiä ja niihin liittyy paljon voimakkaita tunteita. Jo siksi valmistelun ajantasaisuuteen olisi pitänyt kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi kyse on kauaskantoisista asioista. Kuopion Energia liikelaitoksen johtokunnan jäsenen Anja Koivistoisen (sd.) mukaan verovähennyksen on kerrottu olevan 51 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana.

Kaupunki suunnitteli velkajärjestelyn koronmaksua energiayhtiön tuloksen tuloutustavaksi. Nyt tuloutustavan muutos taitaa olla edessä. Onko se pääoman palautus, osinko vai yhä korko vai näiden yhdistelmä? Epätietoisuuden huomioon ottaen on kummallista, ettei konserniverokeskuksen päätökseen suhtauduttu nähtyä vakavammin. Jälkipuheilta tuskin voi nyt välttyä.

Kuntademokratian perusasioihin kuuluu luottamus valmisteluun. Jos se horjuu, päätöksenteosta tulee poukkoilevaa. Se ei ole veronmaksajan etu.