Yksi askel lisää

Tampereen hiippakunnan tuomikapituli päätti tällä viikolla, että naispappeutta vastustavan ruotsalaisen Lähetysprovinssin piispaksi keväällä vihitty Matti Väisänen menettää pappisvirkansa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Päätös tarkoittaa sitä, että Väisänen ei saa toimittaa papille kuuluvia tehtäviä luterilaisessa kirkossa.

Väisänen toimii Suomessa Luther-säätiön piispana. Tuomiokapitulin ratkaisu on yksi lisäaskel tiellä, jonka päässä häämöttää Luther-säätiön erkaantuminen omaksi, evankelis-luterilaisesta kirkosta erilliseksi kirkokseen.

Aikaisemmin osa Luther-säätiössä toimivista papeista on hakenut pappisvihkimyksensä ruotsalaiselta Lähetysprovinssilta. Oma piispa on mahdollistanut, että pappeja on vihitty nyt myös Suomessa. Uusia pappeja Luther-säätiölle Väisänen aikoo seuraavan kerran vihkiä lokakuussa.

Skisman perimmäinen syy on naispappeus, joka Suomen kirkossa hyväksyttiin vuonna 1986. Suomen luterilainen kirkko ei enää vihi papiksi miehiä, jotka kieltäytyvät toimittamasta jumalanpalveluksia naispappien kanssa.

Selkeintä olisi, jos Luther-säätiö vihdoin julistautuisi erilliseksi kirkoksi eikä yrittäisi rimpuilla evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. Nykyinen tilanne on omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja hämminkiä niiden tavallisten kirkon jäsenten keskuudessa, jotka eivät ole perillä luterilaisen kirkon järjestyksestä.

Valitettavasti vain Väisäsen ja muiden Luther-säätiön keskeisten toimijoiden lausunnoista voi päätellä, että näin ei kuitenkaan tapahdu. Säätiö haluaa periaatteellisista ja taktisista syistä pysyä nykyisessä epämääräisessä tilassa luterilaisen kirkon sisällä tai ainakin sen liepeillä.

Luterilainen kirkko ei tässä tilanteessa voi tehdä kovin paljon. Se ei voi erottaa Luther-säätiötä, koska säätiö ei luonnollisestikaan ole kirkon jäsen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.