Yksi puolue ei saa hirttää vaaliremonttia

Pitkään jahnattu vaalijärjestelmän uudistus näyttää vihdoin etenevän oikeaan suuntaan. Uudistusta pohditaan hallintoneuvos Lauri Tarastin johtamassa, pääosin puoluesihteereistä koostuvassa toimikunnassa, joka kokoontui keskiviikkona ensimmäisen kerran joulutauon jälkeen. Myönteistä oli, että yhteinen näkemys on riitaisessa asiassa alkanut lopulta hahmottua.

Vahvimmilla on keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen nimiin aseteltu malli, joka on yksinkertaistettu versio hallintoneuvos Tarastin aikanaan kehittelemästä vaalialuemallista. Tarastin mallissa maa olisi jaettu muutamaan vaalialueeseen, joiden sisällä puolueiden saamat äänet olisi laskettu. Läpimenneet ehdokkaat olisi edelleen jaettu nykyisten vaalipiirien mukaisesti.

Kohosen mallissa vaalialueena olisi koko maa, mikä lisäisi edelleen vaalien suhteellisuutta. Samalla poistuisi kerta heitolla nykyjärjestelmän suurin ongelma. Pienissä vaalipiireissä yhden ehdokkaan läpisaamiseen tarvitaan nyt jo reilusti yli kymmenen prosenttia koko vaalipiirin äänistä, kun maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla siihen riittää kolmisen prosenttia.

Koko maan suuruinen vaalialue edellyttäisi äänikynnystä, ettei eduskunnan puoluekartta sirpaloituisi. Toimikunnassa on pohdiskeltu 3,5-4 prosentin äänikynnystä, eli puolueen olisi saatava sen verran koko maan äänistä, jotta paikkoja eduskuntaan heltiäisi.

Molemmat suuret hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus ovat Korhosen mallin takana. Myönteisesti siihen suhtautuvat myös Vasemmistoliitto ja vihreät. SDP aikoo vielä kierrättää mallin omassa puoluehallituksessaan, mutta puoluesihteeri Maarit Feldt-Rannan mukaan siihen suhtaudutaan "avoimesti".

Vastaan haraa kuitenkin tiukasti RKP. Syykin on selvä. RKP:n kannatus on liukunut pikku hiljaa alas päin. Viime vuoden eduskuntavaaleissa puolue sai 4,6 prosenttia äänistä. Samoilla haminoilla keikkuvat kristillisdemokraatit (4,9 %) ja perussuomalaiset (4,1%).

Vaalijärjestelmän uudistamisesta on maininta hallitusohjelmassa. Hallituspuolueet ovat kuitenkin sopineet, että esitys annetaan eduskunnalle vain, jos hallituspuolueet ovat siitä yksimielisiä. Se on sinänsä ymmärrettävää, mutta uudistus on periaatteellisesti niin tärkeä, ettei sitä saa hirttää yhden puolueen vastarintaan.

Pienten puolueidenkin on ymmärrettävä tarttua tilaisuuteen, joka nyt on aukeamassa. Tähän saakka nimenomaan suuret puolueet ovat vastustaneet uudistusta, koska niiden suhteellinen asema hieman heikkenee. Nykyjärjestelmä on hankalin pienille puolueille, jotka ovat joutuneet turvautumaan äänestäjiä hämääviin vaaliliittoihin saadakseen ehdokkaitaan läpi. Nyt vaaliliitot voitaisiin kieltää, mikä olisi hyvä asia. Äänikynnys voitaisiin asettaa 3,5 prosenttiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Puheenjohtajan valinta ei yksin pelasta keskustaa

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.