Yksinkertaisuus on hyve palveluissakin

Iisalmen kaupunginjohtaja Martti Harju on puhunut julkisesti Ylä-Savon kuntien yhdistämisen puolesta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tähän suuntaan on jo päästykin kuten myös kirkollisessa elämässä. Lopullinen läpimurto on kuitenkin vielä näkemättä. Suurella tilastollisella todennäköisyydellä voi veikata, että siihen tarvitaan vielä aika monta päivännousua.

Kaupunginjohtaja Harjun peruste yhdelle suurkunnalle on hyvin järkevä ja käytännönläheinen: kuntarakenteen on oltava mahdollisimman yksinkertainen, jotta ihmiset tietävät, mistä he saavat eri palvelunsa.

Itsenäisyyttään varjellessaan pienet kunnat ovat rakennelleet nyt erilaisia yhteistyöverkkoja niin monille tahoille, että kuntalaiset ovat kohta täysin sekaisin. Vaikka suurkuntaa vieroksutaan, sen tarjoamat palvelut olisivat kuitenkin lähempänä ihmisiä kuin esimerkiksi terveydenhuollon Kysteri-yhteistyössä, jossa toiminnot keskittyvät Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan.

Ihmiselämä ei ole kuitenkaan pelkkää matematiikkaa, vaan siihen sisältyy aina myös tunteita ja inhimillistä tahtoa. Järjellä ajateltuna ei suomalaisten kantaäitien ja -isien olisi kannattanut tulla koskaan näin pohjoiseen, karuun ja syrjäiseen maahan.

Kuntien yhdistymistä nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi auttaisi, jos keskuskaupunkien ympärillä olevat pienemmät kunnat tuntisivat olevansa samanarvoisessa asemassa keskuksen kanssa.

Ylä-Savon neljän kunnan perustamassa Sotessa on nähty, miten toimintojen yksioikoinen keskittäminen Iisalmeen ei paranna laita-alueitten palveluja, vaan panee ihmiset oikeutetusti vaatimaan omien oikeuksiensa kunnioittamista. Yhtä oikeutetusti on kyselty Kiuruvedellä, maan johtavassa maitokaupungissa, miksei maatalouslomitusta voitu jättää kuntayhteistyössä sen hoitoon, vaan vietiin väkipakolla Iisalmeen.

Paras-hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen vähintäänkin 20 000 asukkaan kuntakokonaisuuksia palveluiden järjestämiseksi. Tavoite ei edellytä toimintojen keskittämistä, koska väestökirjanpidollisesti on aivan sama, missä ihmiset asuvat.

Kuopion seudun kuntaliitoksista on nähty, mitä kaupunkiin liittyneissä pikkukunnissa tapahtuu yhdistymisen jälkeen. Peruspalvelut kyllä turvataan, mutta muutoin kyläraitilla on kohtuullisen hiljaista. Elinkeinojen kehittämisen ja asuntorakentamisen päähuomio keskitetään Kuopion kaupunkialueen vahvistamiseen ja reuna-alueen aiemmat itsenäiset kunnat jäävät sinänsä miellyttäviksi, puolittain maalaismaisiksi "nukkumalähiöiksi".

Tuusniemen kunnanjohtaja Jouni Perälä käytti taannoisessa kunnanvaltuuston kokouksessa tästä asiasta viisaan puheenvuoron. Ehkäpä jo vuonna 2017 myös Tuusniemi on liittymässä Kuopioon, ja Perälän mukaan kunnan pitää saada sitä ennen peruspalvelunsa viimeisen päälle hyvään kuntoon. Jos pikkukunnan palvelut eivät pelaa ennen liittymistä suureen kaupunkiin, niin eivät ne pelaa sen jälkeenkään.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.