Yliopistolla ei ole vara eristäytyä

Itä-Suomen yliopisto vietti torstaina ensimmäisen täyden lukuvuotensa avajaisia vahvassa tulevaisuudenuskossa. Yksi näistä uskonvalajista oli entinen pääministeri Paavo Lipponen. Juhlapuheessaan hän kiitteli, miten itäsuomalaiset ovat menestyneet kiinalaisten tekemässä kansainvälisessä yliopistovertailussa jo paremmin kuin Helsingin korkeakouluista muodostettu Aalto-yliopisto. Siitä on hyvä jatkaa ja nostaa sijoitusta uudelle sataluvulle, Lipponen kannusti.

Yliopiston akateeminen rehtori Kalervo Väänänen sanoi viimeisen vuoden olleen raskaan sekä henkilökunnalle että opiskelijoille, kun Kuopion ja Joensuun yliopistoja on pantu yhteen tiukalla aikataululla. Mutta puhui hänkin uskosta ja luottamuksesta tulevaisuuteen ja kannusti yliopistoväkeä rohkeasti väittelyyn ja analyysiin .

Keskustelun aiheita kyllä riittää yliopistossa, vaikka pahin yhdistymisrevohka onkin jo takana. Yksi lähiaikojen kiperimmistä kysymyksistä on Itä-Suomessa, mitä tapahtuu Savonlinnan yliopistokampuksella.

Oulun yliopiston päätös opettajakoulutuksen lopettamisesta Kajaanissa johti rajuihin vastalauseisiin koko Kainuussa. Avoimesti puhutaan, että Savonlinna saattaa kokea Kajaanin kohtalon. Savonlinnalaiset ja muut eteläsavolaiset poliitikot ja luottamusmiehet ovat esittäneet jo vakavan huolestuneisuutensa, että näin ei saa käydä.

Kuopion torstaisessa avajaisjuhlassa ei Savonlinnan tapaukseen otettu enemmälti kantaa. Paavo Lipposen kanta oli, että Savonlinnan yliopistokampusta ei pidä lakkauttaa, jos Itä-Suomen opettajakoulutus keskitettäisiin Joensuuhun.

Lakkautetun laitoksen tilalle pitäisi hakea tieteenaloja ja tutkimusta, johon itäisissä maakunnissa on todellista tarvetta ja joitten hyöty myös Savonlinnalle ja sen ympäristölle voisi olla jopa merkittävämpi kuin opettajakoulutuksen. Harvat opettajaksi koulutettavathan jäävät pysyvästi työhön opiskelupaikkakunnalleen.

Kalervo Väänänen kantoi akateemisena rehtorina huolta suomalaisen tutkimuksen tilasta.

1990-luvun lamavuosista alkanut kymmenvuotiskausi oli hänen mukaansa tutkimuksen kannalta erinomaista aikaa: oli aloja, joilla Suomi nousi pohjamudista maailman huipulle. Tällä vuosikymmenellä kehitys ei ole ollut enää yhtä ripeää. Väänäsen mielestä tämä johtuu siitä, että tutkimukseen panostettaessa ei älytty tai haluttu puuttua rakenteisiin. Tutkimuksen ja rakenteitten uudistamisen tulisi seurata toisiaan, ja niitä ei saa erottaa toisistaan, rehtori tähdensi.

Lipponen patisteli jatkamaan niin tutkijoita, yritysjohtajia kuin poliitikkojakin kansainvälistymään ja pääsemään näin eroon perisuomalaisesta eristäytymisestä . Jos suomalaiset eivät uskalla ulkomaille, on turha odottaa, että ulkomaiset tutkijat ja yrittäjät tulisivat vastavuoroisesti meidän muukalaisia vieroksuvaan ilmapiiriimme .

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Hallitus ei saa katsella kuntien ahdinkoa sivusta

Hutiloinnin hinta

Liian hyviä neuvoja

Turkki pelaa kyynistä peliä, jota heikko EU vain moittii

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.