Yliopiston yhteydet alueeseen lujittuvat

Vuoden alussa voimaan tullut uusi yliopistolaki muutti maamme yliopistojen juridista, mutta myös taloudellista asemaa. Yliopistot ovat nyt joko itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Muutos on tuonut yliopistoille enemmän itsenäisyyttä, mutta samalla pakottanut yliopistot aikaisempaa aktiivisemmin etsimään ulkopuolista rahoitusta.

Perusrahoitus tulee toki entiseen tapaan valtiolta, mutta sen lisäksi yliopistot parhaillaan kartuttavat peruspääomaansa ulkopuolisten lahjoitusten avulla. Valtio tulee tässäkin vastaan: jokaista ulkopuolelta hankittua euroa vastaan valtio antaa peruspääomaan 2,5 euroa. Aikaa kerätä rahaa on tämän vuoden loppuun saakka.

Itä-Suomen yliopisto keräystavoite on 5 miljoonaa euroa, josta on koossa noin 3,7 miljoonaa euroa. Valtaosa jo kasassa olevasta rahasta on saatu yrityksiltä tai yhteisöiltä. Merkittävimpiä lahjoittajia ovat Olvi-säätiö ja Saastamoisen säätiö, jotka molemmat lahjoittivat yliopistolle miljoona euroa.

Menossa on myös kansalaiskeräys, jota Savon Sanomat tukee. Yksityiset henkilöt voivat lahjoittaa pieniäkin summia esimerkiksi tilinsiirtoina tai tekstiviestillä.

Näin kertyvät summat eivät välttämättä ole suuria, vaikka taloudellista merkitystä niilläkin on. Ehkä taloudellista merkitystä suurempi on kuitenkin side, joka syntyy lahjoittajan ja yliopiston välille. Yliopisto koetaan omaksi, aikaisempaa läheisemmäksi. Lahjoittajat voivat ylpeinä ajatella, että hekin ovat olleet mukana luomassa yliopistolle toimintaedellytyksiä.

Itä-Suomen yliopiston ja sen alueen yhteyksien lujittuminen näkyy. Yläsavolaiset taiteilijat avasivat juuri Lapinlahden Pajujärvellä myyntinäyttelyn, jonka tuotoista 60 prosenttia lahjoitetaan yliopiston peruspääomaan. Jos kaikki esillä olevat taideteokset myydään, peruspääoma lihoo 84 000 eurolla.

Yliopiston ja kuopiolaisten yrittäjien suhteita lähennetään Kuopion yrittäjien 30-vuotisjuhlaseminaarin avulla syyskuussa. Toivottavaa olisi, että entistä suurempi osa yrittäjistäkin ymmärtäisi, mikä merkitys yliopistolla on alueen kehittymiselle ja hyvinvoinnille.

Tämä on todennettu monissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Kuopio ja Joensuu tuskin olisivat yhtä voimakkaita maakuntakeskuksia ilman yliopistoa. Myöskään kehittymisen edellytykset jaksossa eivät olisi yhtä valoisat.

Yliopisto kouluttaa yhteiskunnan tarvitsemia akateemisia työntekijöitä. Korkeatasoinen osaaminen houkuttelee yrityksiä. Tärkeää on kaiken alueellisen vaikuttamisen ohella muistaa, että kansainvälisesti tunnustettu tieteen taso on yliopistoille elintärkeä. Keihäänkärjet on pidettävä terävinä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.