Yritysrahoitus kuntoon

Tiedotusvälineet ja poliitikot ovat kilpailleet siitä, kuka osaa parhaiten synkistellä tulevaisuuden näkymiä. Johdossa on emerituspuhemies ja puheenjohtaja Paavo Lipponen Raamatun tuomiopäivään liittyvine Harmageddon-vertauksineen. Jo vähemmästäkin kansalaiset uskovat.

Ihmiset ovat ryhtyneet säästämään. Hankintoja siirretään, matkustamista ja palvelujen ostoja vähennetään. Säästäminen sinänsä on vanha hyve, mutta tinkiminen normaalista kulutuksesta vain pahentaa taloustilannetta. Pääministerin sanoin niiden, jotka pystyvät kuluttamaan, tulisi kuluttaa normaalisti. Näin tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla kanssaihmisten työllisyyttä.

Taloudellinen taantuma palauttaa mieliin 1990-luvun alun laman. Työttömyys nousi räjähtämällä pitkälle yli 20 prosentin. Nyt meneillään olevassa murroksessa työttömäksi ennakoidaan jäävän ensi vuoden aikana 40 000-50 000 henkilöä. Pohjois-Savon osuus luvuista on kuuden prosentin luokkaa eli kolmisentuhatta ihmistä. Ikärakenteen muutos pehmentää vaikutusta työttömyyteen siten, että lähivuosina liki vastaava määrä työttömistä työnhakijoista siirtyy eläkkeelle. Vaikka työttömyys kasvaa, myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Erityisesti viitostieltä sivussa olevien kuntien haaste on yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula.

Vientiteollisuus ei nyt vedä, ja vientiteollisuusyritykset joutuvat sopeuttamaan tuotantoaan markkinoita vastaaviksi. Tällä kertaa onni onnettomuudessa on, että Pohjois-Savon elinkeinoelämä ei ole kokonaisuudessaan kovinkaan vientivetoinen. Kuopiossa on suhteessa asukaslukuun vähän vientiyrityksiä. Sen sijaan Koillis-Savon, Varkauden ja Ylä-Savon teollisuus suuntautuu vientiin, ja seudut ovat nyt kärsijöinä. Myös alkutuotantovaltaisuus on etu. Maataloustuotteilla on kysyntää, ja investointibuumi on alkamassa. Tällä viikolla päättyvällä hakukierroksella tulee mukavasti rahoitushakemuksia, ja heti perään avautuvalla toisella kierroksella tulee lisää, näin uskon.

Pohjois-Savon alueelta äkillisen rakennemuutoksen alueiksi on nimetty Varkauden seutu ja Koillis-Savo. Pelkään pahoin, että edellytykset myös Ylä-Savon nimeämiselle täyttyvät.

Normaalissa suhdannetilanteessa erityisalueen status merkitsee parempia edellytyksiä yritystoiminnalle. Niinhän se merkitsee nytkin, mutta kun yrityksillä ei ole markkinatilanteesta johtuen investointihaluja ja mahdollisuuksia, erityisalueille suunnatut toimet saattavat jäädä vaikutuksiltaan vähäisiksi.

Työkalut ovat tylsiä TE-keskuksen työkalut ovat tähän suhdannetilanteeseen tylsiä. Ne on suunniteltu kasvuvaiheeseen, yritysten perustamiseen tai laajennukseen liittyviksi. Perinteinen investointi- ja kehittämistuki ei toimi laskusuhdanteessa sen paremmin kuin yhteishankintakoulutus tai muutkaan yrityslähtöiset koulutustuotteet.

Pohjois-Savon TE-keskus on tehnyt esityksen työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) uusista toimenpiteistä äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Esityksen mukaisesti investointi- ja kehittämistuet tulisi irrottaa kasvutavoitteista; näin erityisesti tuotekehitykseen ja tuotekehitysyksiköiden perustamiseen liittyvät investoinnit yrityskoosta riippumatta.

Nykyisellään tuotekehitysyksiköitä ei voida tukea, jos ne eivät täytä merkittävän kasvun kriteeriä. Vähänkään isomman yrityksen osalta tuotekehitysyksikkö ei merkitse välitöntä merkittävää lisäystä työpaikkoihin tai liikevaihtoon.

Aluekehityksen ja yrityksen oman kehityksen näkökulmasta tuotekehitysyksiköt ovat varmin tae liiketoimintojen onnistumiselle. Tuotekehitys, tuottavuuden parantaminen, teknologinen edistys, uudistuminen sekä osaava henkilöstö ovat parhaat takeet yrityksen menestykselle.

TE-keskuksella tulisi olla tukimuoto yritysten henkilöstön kouluttamiseksi lomautuksen tai irtisanomisen vaihtoehtona. Tukimuoto voisi koostua tuesta koulutusajan palkkauskustannuksiin sekä mahdollisimman alhaisesta yhteishankintakoulutuksen maksuosuudesta. Koulutusajan palkkasubventio tulisi yhdistää kehittämisavustukseen tai toteuttaa kansallisista varoista jo aiemmin käytössä olleen suhdanneavustuksen tapaan.

Yritysten tulee normaalisti itse vastata henkilöstön kouluttamisesta. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa väkeä rekrytoidaan, markkinat eivät vedä ja lomautukset uhkaavat. Tällöin olisi tarkoituksenmukaista, että yhteiskunta voisi osallistua koulutukseen ennakoivasti ennen lomauttamista tai työsuhteiden purkamista.

Kolmanneksi TE-keskus esittää kansallisista varoista maksettavan työllisyysperusteisen investointituen merkittävää lisäämistä erityisalueille. Näin voidaan tukea kunnallisia investointeja. Samalla esitämme rahoitettavien kohteiden piirin laajentamista.

Yhteiskunnan investoitava Parasta elvytystä ovat tällä erää julkiset investoinnit. Tiehankkeita, kuntien kiinteistöjen korjauksia ja muita julkisia hankkeita on saatava liikkeelle.

Kallansillat ovat merkittävin maakunnallinen investointi. Lisäksi pitää korjata kouluja, terveyskeskuksia ja tehdä vesihuoltotöitä. Kun yrityksillä ei ole markkinalähtöistä mahdollisuutta investoida, pitää julkisen vallan kantaa vuorostaan investointivastuuta.

Emme kuitenkaan pysty hyppäämään millään investoinneilla laman yli, ellei yritysten rahoitushuoltoa saada kuntoon. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää yhtäkään kannattavasti toimivaa yritystä siksi, että rahoitushuolto ei toimi. Yritysten rahoitushuoltoa ei voida jättää pankkien hyvän tahdon varaan. Tästä on 1990-luvun laman ajalta karvaita kokemuksia. Toivottavasti professori Antti Tanskasen toimenpidelista sisältää riittävät eväät yritysten rahoitushuollon turvaamiseksi.

Savon Sanomien Torstaivieras-kolumnistien joukkoon liittyvä kirjoittaja on Pohjois-Savon TE-keskuksen johtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.