Ilmaista työtä vai jotakin muuta?

Harjoittelijoiden käyttö kuohuttaa taas. Asia on kinkkinen ja siitä pitääkin puhua. Kulttuurialalla käytetään paljon opiskelija-harjoittelijoita ja yhteiskunnan muutoin maksamaa työvoimaa. Kustantamossamme on kahdeksan vuoden aikana työskennellyt useita kymmeniä harjoittelijoita ja tukityöllistettyjä. Termit ja tukimuodot ovat vaihdelleet.

Kyseessä ovat yleensä olleet nuoret ihmiset, yliopiston, ammattikorkeakoulun tai ammattikoulun opiskelijat tai korkeakoulusta juuri valmistuneet. Mukaan on mahtunut muutama pitkäaikaistyötön. Yhdellä heistä oli kaksi tohtorintutkintoa, mutta ei työtä.

Kaikilla on ollut jonkinlainen yhteiskunnan tuki, jonka maksaa useimmiten ely-keskus. Myös yliopisto voi maksaa osan palkasta. Harjoittelu on toisinaan osa opintoja, jolloin opiskelija saa työskentelyajaltaan opintotukea.

Näiden osin ilmaisten työpanosten laatu ja hyödyllisyys on vaihdellut paljon. Osa harjoittelijoista on oppinut nopeasti mutta osa on päässyt hitaammin kiinni työhön.

Harjoittelijat ja työllistetyt tarvitsevat ohjausta. Toimiston työnjako monimutkaistuu ja vakituisten työntekijöiden työmäärä kasvaa, kun työtä on ohjattava ja seurattava. Toki harjoittelijat myös tekevät osan työstä, jonka joutuisimme teettämään muilla ja maksamaan siitä palkkaa. Eli harjoittelijoiden ja työllistettyjen työ on epäilemättä osin muilta pois. Emme kuitenkaan missään tapauksessa teettäisi tätä työtä nuorilla kokemattomilla tekijöillä, vaan palkkaisimme sitä varten konkareita – niin kuin nytkin pääosin teemme.

Työmarkkinat ovat 10–15 vuoden aikana muuttuneet niin koviksi ja kulttuurialan marginaalit usein niin pieniksi, että palkkatyötä on lähes mahdoton saada ilman kokemusta. Kokemattomia ei palkata. Työkokemus on kullan arvoista.

Kustantamomme on palkannut tärkeän osan (pienestä) henkilökunnastaan harjoittelun kautta. Myös osa free lancereistamme on entisiä harjoittelijoita. Harjoittelu on yhä keskeisempi väylä alalle.

Ilmaisen tai puoli-ilmaisen työn hyödyntämisen ja välttämättömän työkokemuksen saamisen välisiä dilemmoja on vaikea ratkaista, eivätkä yksittäiset pienyritykset siihen pysty. Yhteiskunnan pitäisi puuttua peliin isompien rakenteellisten uudistuksien ja uutta luovien kokeilujen kautta. Esimerkiksi hallituksen lupailemat kansalaispalkkakokeilut toisivat työntekijöille tarvittavaa lisäturvaa ja valinnanvaraa kovenevilla työmarkkinoilla.

Uusimmat

Ajassa

Liikenne hallitusohjelmassa

Luotettavien onnellisten maa

Uusi mahdollisuus eläinlaille

Vaalipölyä

Kielettä mielettä

Laatu on määrää tärkeämpi

Harmaantuva maa

Sosiaalinen vaikutus

Kiinnostus kieleen synnytetään

Kirotut norjalaiset!

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.