Liikenneverkon iso savotta

Liikennepalvelujen uudistus etenee, kun liikennekaari hyväksytään eduskunnassa lähiviikkoina ja liikennemarkkinat saavat puitteet.

Sen sijaan liikenneverkkojen ja liikenteen rahoituksen neljä isoa kysymystä sai eteensä tuore parlamentaarinen ryhmä.

On iso savotta löytää niihin vastaukset.

Ensimmäinen kysymys on väylien korjausvelka. Niiden palauttaminen asianmukaiseen kuntoon maksaisi 2,5 miljardia euroa. Velka kasvaa 100 miljoonalla vuodessa koko ensi vuosikymmenen, jos siihen ei pontevasti kajota.

Toinen kysymys on väylien kehittäminen. Seuraava uusi väylätyö alkaa rahoituksen nykykehyksissä vasta vuonna 2021. Erityisesti elinkeinoelämän tarpeita palvelevilla väylillä on suora kasvuvaikutus. Maltilliseen kehittämiseen tarvittaisiin noin viisi miljardia euroa ensi vuosikymmenellä. Jäämeren radan tai Tallinnan tunnelin tapaisiin suurhankkeisiin se ei vielä läheskään riittäisi.

Ilmastotavoitteiden rahoitus on kolmas kysymys. Liikenteen päästöt on päätetty puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Siksi autokannan tulee uudistua vuosikymmenessä, jos yksityisautoilua rajummin leikkaavat toimet halutaan välttää. Verotuksen painopisteen on mahdollisimman nopeasti siirryttävä auton omistamisesta sen käyttöön. Kun hallitus ei koske autoveroon, keinot ja aika uhkaavat loppua.

Neljäs kysymys ovat digitalisaation resurssit. Itsenäiset robottiautot ovat vielä pitkään harvinaisia, mutta liikenneverkon palvelutasoa on 2030-luvulla kohotettava vastaamaan uusia tarpeita. Väylien lisäksi on kohennettava viestintäverkkoja.

Toimien hintalappu on miljardeja euroja – suunniteltujen hävittäjähankintojen suuruusluokkaa.

Tienkäyttäjä joutuu hyväksymään, että moni asia muuttuu. Päättäjienkin soisi ymmärtävän, että muutoksen vastustaminen ei riitä säilyttämään nykytilaa.

Tieliikenteen 7,6 miljardin euron verotuloista vain neljännes palautuu liikenneverkkoon. Saahan valtio tietenkin periä ylimääräistä veroa liikenteestä. Veroja ei yleensä käytetä juuri sen hyväksi, jolta ne peritään. Liikenneverotus on kuitenkin hyvin vahvasti fiskaalista, minkä vuoksi on ymmärrettävää vaatia parempaa tasapainoa.

Liikenne ja väylät ovat erittäin tärkeitä ihmisten arjessa ja elinkeinoelämän toiminnassa. Parlamentaarisen ryhmän työ ei ole helppo.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat

Ajassa

Kaksi vanhaa punakaartilaista

Pitäisi muistaa kiittää

Runoilijan synttärit

Voiko seurakuntaa kutsua harrastusyhdistykseksi?

Merkityksellistä matkailua, lasten kanssa

Oppeja hyvään elämään

Tulevaisuudeton vai tulevaisuuden koulu?

Laajakaistaa kaikille

Tarkastus

Köyhimpien asemaa ei saa enää heikentää

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.