Hallitusohjelmasta tukea Itä-Suomelle

Torstaivieras

A ntti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma on merkittävästi edellistä hallitusohjelmaa laajempi. Sipilän hallituksen 70 sivun ohjelma on kasvanut 190 sivuun. Ohjelmassa on paljon hyviä tavoitteita. Runsassanaisuudestaan huolimatta monet kohdat jäävät tulkinnanvaraisiksi, jolloin täytäntöönpano korostuu.

Ohjelman sisältö ja sen kustannukset kulkevat eri tahdissa. Monien tavoitteiden toteutuminen ratkaistaankin vasta budjetin yhteydessä. Budjettiriihistä muodostuu poliittisesti aiempaa merkittävämpiä.

Ohjelma on monilta osin maakuntien kannalta myönteinen. Itäisen Suomen erityispiirteet saavat uudelta hallitukselta ymmärtämystä.

Maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena on jatkumassa. Kun monialainen maakunta ei ainakaan ensi vaiheessa ole toteutumassa, on tärkeää, että liittojen kautta alueiden omat edustajat ovat päättämässä alueensa kehittämisestä. Myönteistä on myös se, että liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahaa.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia on huolestuttanut se, miten EU:n rakennerahoituksen jakautumisesta Suomen alueiden välillä päätetään. Tämän vuoksi on tärkeää, että uusi hallitus pyrkii edelleen turvaamaan harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman ja tukien pysyvyyden. Näin voidaan turvata uuden hallituksen aluepolitiikalle asettama tavoite: alueiden välisen eriytymisen vähentäminen.

Myönteinen viesti on myös se, että nykyiset 18 maakuntien liittoa säilyttävät roolinsa EU-ohjelmien rahoituksen välittäjinä. Samalla hallitusohjelmassa tunnistetaan ely-keskusten ja maakuntien liittojen keskeinen asema alueellisina toimijoina. Näin voidaan torjua huoli siitä, että alueiden elinvoimaa koskeva päätöksenteko keskittyisi valtakunnan tasolle.

Hallitus tunnistaa hyvin Suomen sisäisen kehityksen eriytymisen ja haluaakin huolehtia elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa. Koko Itä-Suomen elinvoiman kannalta on tärkeää, että Helsingistä itään suuntautuva rata on yksi hallitusohjelmassa mainituista kolmesta rataverkon kehittämishankkeista.

Itä-Suomessa tieverkon ja erityisesti alemman asteisen tieverkon kunto on huolestuttavasti heikentynyt. Koko maan tasolla perusväylänpitoon tehty 300 miljoonan vuosittainen korotus on välttämätön. Korotus on oikeasuuntainen, mutta jaettuna koko maahan summa on tieverkon surkeaan kuntoon nähden riittämätön.

Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Metsästä riippuvaiselle itäiselle Suomelle olennaisia ovat hallituksen käytännön toimet tavoitteen saavuttamiseksi.

Ohjelmaan sisältyy monia keinoja, joilla metsien käyttöä halutaan ohjata hiilinielujen edistämiseksi. Täytäntöönpanossa on tärkeää, ettei hiilinielujen vahvistamiseksi aseteta kohtuuttomia rasituksia metsien käytölle.

Puurakennus toimii myös hiilivarastona. Perustellusti tuleva hallitus haluaa panostaa puun jalostusasteen nostamiseen ja puurakentamisen edistämiseen.

Viime vuosina valtio on vetäytynyt alueilta. Valtion virastojen toimipisteitä on karsittu kovalla kädellä. Tämän vuoksi Itä-Suomelle on myönteinen viesti, että nykyiset tuomioistuinten ja vankiloiden toimipisteet säilytetään. Kesäkuussa annettavaan lisätalousarvioon on tulossa Savonlinnalle kohdistettava tukipaketti. Paketilla on tarkoitus kompensoida huomattavat menetykset, jotka aiheutuivat opettajankoulutuksen lopettamisen seurauksena.

Hallitusohjelmassa linjataan sote-uudistuksen jatkuminen 18 itsehallintoalueen eli maakunnan pohjalta. Soten ohella alueiden vastuulle tulisi pelastustoimi ja ensihoito ja mahdollisesti ympäristöterveydenhoito.

Toisin kuin kaatuneessa uudistuksessa, Rinteen hallitus toteuttaa aluehallinnon uudistuksen osissa. Parlamentaarisen komitean on tarkoitus saada työnsä valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Vasta sen jälkeen aloitetaan lainsäädännön valmistelu.

Monet asiat ratkeavat vasta, kun hallitusohjelmaa pannaan täytäntöön. Tämän vuoksi on tärkeää, että Itä-Suomen maakuntien suora yhteys uuteen hallitukseen on kunnossa. Kahden ministerin, Jari Lepän (kesk.) ja Krista Mikkosen (vihr.) lisäksi Hanna Kosonen (kesk.) aloittaa syksyllä ministerinä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Toiveajatteluun ei ole varaa

Kesä Suomessa

Sinä olet minun siskoni

Julkishallinto ja palvelut uuden edessä?

Korvaako internet television?

Mitähän lukisin

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Jako kolmeen tai neljään

Tarvitsemme liittolaisia

Viuhka-Suomi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.