Jotain mätää lastensuojelussa

Pieksämäki on hiukan yli 18 000 asukkaan kaupunki, emmekä kuvittele kaikkien asukkaiden elämän olevan samanlaista. Viime vuonna Suomessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna muutamia satoja vähemmän lapsia ja nuoria kuin on pieksämäkeläisiä, ja yksilöllinen on näistäkin jokaisen tarina.

Lastensuojelussa huostaanottoon jouduttaessa liikutaan julkisen vallan käytön herkimmillä alueilla. Viranhaltijapäätöksellä perhe hajotetaan, mikä voi olla monelle ajatuksena kaukainen kokemus, mutta käytännössä yhtä lähellä kuin vaikka vanhemman masentuminen.

THL:n HuosTa-hankkeen mukaan lapsen sijoituksen noustessa esille taustalla on esimerkiksi köyhyyttä, uupumista ja sairautta.

Listaan voi ilmiselvästi usein lisätä päihteet. Raastavalla tavalla saman hankkeen raportissa todetaan, että ”palveluiden saatavuus, riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus eivät useinkaan toteudu silloin, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle”.

Tämä ei ole ainoa puute nykyjärjestelmässä. Jos perhe on viranhaltijoiden kanssa eri mieltä sijoituksesta ja hakee päätökseen muutosta hallinto-oikeudesta, he saattavat ajautua yhdestä ongelmasta toiseen.

Vaikka itse oikeudenkäynnin saisi maksuttomana, ei siviili selviä valmistautumisesta omin voimin menestyksellä.

Lainopillisen avun käyttäminen voi tuoda perheelle tuhansien eurojen laskun siinäkin tapauksessa, että hallinto-oikeus päätyy purkamaan sijoituksen.

Viranhaltijan tehdessä hallinto-oikeuden mielestä virheellisen päätöksen tulisi kaikkien kulujen päätyä päätöksestä vastuun kantavan tahon maksettavaksi. Vastuun on oltava siellä missä valtakin on.

Lastensuojelua kehitetään jatkuvasti, ja nyt pinnalla on niin kutsuttu systeeminen malli. Sillä pyritään kohti vuorovaikutteisempaa ja kohtaavampaa lastensuojelua, jolla tavoitellaan muun muassa huostaanottojen vähenemistä ja turhan byrokratian purkamista.

Muutos herkällä alueella voi olla myös uhka. Yksityisten yritysten toiminta lastensuojelussa herättää kysymyksen, onko lapsen etu ensisijainen vaiko osakeyhtiölain mukainen voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittikin talvella, että lastensuojelun sijaishuolto on säädettävä liiketaloudellisen voitontavoittelun ulkopuolelle.

Lastensuojelussa epäkohdat ja epäonnistuneet kokeilut maksatetaan lapsilla ja nuorilla.

Kirjoittaja on Savo-Karjalan sos.dem. ry:n puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Väki vähenee, pidot paranee

Ystävyys ei ole pakollista

Kaunis tragedia

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Loukkaantumisen aika

Pähkinälinnan varjo

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

EU on oma sisämarkkinamme

Hutiloinnin hinta

Dystooppinen ihottuma

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.