Rauhanturvaaminen muuttuu

Keskeinen osa Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n toimintaa on rauhanturvaaminen. Parhaillaan noin 110 000 järjestön rauhanturvaajaa rakentaa ja turvaa rauhaa yhteensä neljässätoista sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa.

Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvaamiseen vahvasti jo vuodesta 1956. Se on kansainvälistä vastuunkantamista ja yhteisen turvallisuuden ylläpitämistä. Myös Suomi hyötyy siitä. Kriisien ratkaiseminen niiden syntysijoilla ehkäisee uhkia maassamme. Operaatiot tarjoavat myös mahdollisuuksia kehittää sotilaallisia kykyjämme.

Tällä hetkellä reilut 350 suomalaista sotilasta kantaa YK:n sinibarettia ja -kypärää kolmessa eri operaatiossa.

Libanonin UNIFIL-operaatio on Suomen suurin kriisinhallinnan joukko-operaatio, jonka 300 suomalaisesta noin puolet kuuluu irlantilais-suomalais-virolaiseen pataljoonaan. Toinen puoli suomalaisista on osa ranskalaista reservipataljoonaa. UNTSO Lähi-idässä on sotilastarkkailijaoperaatio. Suomalaiset ovat myös Afrikassa. Malin MINUSMA-operaatiossa on rauhanturvaajien lisäksi suomalaisia lääkäreitä.

Kriisinhallinnassa ei ole kyse vain sotilaallisesta toiminnasta, vaan toimet voivat kohdistua myös kohdealueen ihmisten elinolosuhteiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden parantamiseen. Esimerkiksi UNIFILissa suomalaiset sotilaat ovat rakentaneet kouluja Etelä-Libanonin alueelle.

Moni kriisi on muuttunut kylmän sodan jälkeen valtioiden välisistä valtion sisäisiksi tulipaloiksi, joissa toimintaolosuhteet ja -ympäristö ovat aiempaa haastavampia. Samalla uhat rauhanturvaajia kohtaan ovat kasvaneet.

Nykyajan kriisien ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta. Sotilas- ja siviilikriisinhallinta täydentävät toisiaan. Sotilaiden on usein ensin luotava kriisipesäkkeeseen riittävä turvallisuus. Vasta sen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen alueen ongelmien ratkaisu tai jälleenrakentaminen siviilikriisinhallinnan tukemana. Vaiheiden välissä voi olla lisäksi tarve operaatiolle, jossa sotilaat turvaavat siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden toiminnan. Suomi painottaa kriisinhallinnassa juuri tällaista kokonaisvaltaisuutta.

Kokonaisvaltaisuuden ja suorituskykyjen kehittämisen tarve on tunnistettu YK:ssakin.

Järjestöllä on käytettävissä runsaasti perinteiseen rauhanturvaamiseen soveltuvia joukkoja. Sen sijaan teknisempää sotilasvoimaa sisältäviä ja samalla kalliimpia kykyjä ei ole riittävästi.

YK onkin peräänkuuluttanut jäsenvaltioilta suorituskykyisempiä ja nykyistä nopeammin käyttöön saatavia joukkoja. Operaatioissa on tarve parantaa erityisesti tiedustelu- ja huoltokykyjä. Joukkojen liikkuvuuttakin tulisi lisätä esimerkiksi helikoptereilla. Myös erikoisjoukkoja kaivataan. Riskinä uudentyyppisissä operaatioissa on se, että rauhanturvaajista saattaa tahtomattaan tulla kriisin osapuoli.

Tänä vuonna Suomi on ilmoittanut YK:n joukkorekisteriin suojelun eli muun muassa kemiallisten aseiden tunnistamiseen kykenevän erikoisosaston. Ensi vuodeksi rekisteriin on ilmoitettu Puolustusvoimien erikoisjoukko-osasto.

YK:n rauhanturvaamisen haasteena on suorituskykyjen lisäksi rahoitus, jota on leikattu. Myös UNIFILissa tämä voi tarkoittaa tänä vuonna miljoonien eurojen vähennystä.

Haasteiden voittamiseksi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on käynnistänyt YK:n rauhan- ja turvallisuustoiminnan uudistamisen. Pyrkimyksenä on kokonaisvaltaisuus, jossa poliittisen, strategisen ja käytännön tason sekä eri kriisinhallinnan keinojen toimet tukevat entistä paremmin toisiaan. Siksi perusteilla on muun muassa uusi rauhanoperaatioiden osasto YK:n päämajaan. Tarkoituksena on myös luoda johtoelin, joka vastaa alueittain kaikista kriisinhallinnan toimista.

Kriisinhallinnalle on tarve tämän päivän maailmassa. Sen voi jokainen havaita vain päivän uutisvirtaa seuraamalla. Kriisinhallinnan on mukauduttava ajan tarpeisiin, jotta sen vaikuttavuus säilyy ja rauhanturvaajien riskit eivät kasva kohtuuttomasti. Kokonaisvaltaisuus on päivän sana. Sen avulla YK pyrkii osaltaan vastaamaan ajan haasteisiin.

Kirjoittaja on Puolustusvoiman komentaja.

Uusimmat

Maanantaivieras

Revontulten väriliukumaloisteita

Tangon ja virren rajapinnoilla

Suuren maailman vehkeilyä

Elämme maailman maistiaisissa

Saatana saapui Kontupohjaan

Neuroverkot oppivat syvästi

Eläkeuudistus suututtaa Venäjällä

Puheterapeutteja on liian vähän

Avohakkuut kuuluvat metsäluontoon

Make koulutus great again!

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.