EU-armeijaa pidetään hähmäisenä federalistien unelmana – Sotilaallinen yhteistyö on kuin tilkkutäkin ompelemista

Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi Euroopan unionissa alkaa ensi viikon maanantaina, heinäkuun ensimmäinen päivä.

Puolivuotiskaudelle sattuu useampikin merkittävä taitekohta, mutta toiveita sitäkin enemmän.

Suomi on kannattanut Euroopan unionin syvenevää puolustusyhteistyötä. Sen suhteen kytee kuitenkin melkoinen ristiriita.

Suomen käytös Euroopan unionin jäsenmaiden yhteistä armeijaa kohtaan on yhtä varautunutta kuin ensimmäisillä treffeillä teini-ikäisenä.

Ajatusta Euroopan yhteisestä armeijasta pidetään hähmäisenä federalistien haahuiluna.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat visioineet Euroopan yhteisen armeijan perustamista.

Esimerkiksi Merkel puhui aiheesta Euroopan parlamentille viime vuoden marraskuussa ja heitti ilmoille ajatuksen yhteisestä armeijasta.

Ehdotuksen taustalla on rapautuva keskinäinen luottamus Euroopan ja suurimman sotilaallisen kumppanin Yhdysvaltojen välillä.

Lienee selvää, että yksi syy murentuneen luottamuksen takana on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Suomen sotilaallinen yhteistyö on taas verrattavissa tilkkutäkin ompelemiseen.

Kumppaneita ovat Ruotsi, Yhdysvallat ja joukko EU-maita. Jokainen kumppani on oma erillinen tilkkunsa, mutta Suomi ei halua ommella kokonaista peittoa kenenkään kanssa kahden kesken.

Yksittäisistä tilkuista on tarkoitus parsia kasaan kansainvälinen suojaverkko Suomen valtakunnan suvereniteetin turvaksi.

Lopputulosta voi itse kukin arvioida.

Suomessa osataan irtisanoutua EU-armeijasta turhan vikkelää vauhtia. Kansalliselle puolustukselle on puolestapuhujansa.

Joidenkin mielestä Nato takaisi turvallisuuden kaikista parhaiten. Tosin nyt sen suurin jäsen Yhdysvallat siirtää painopistettään pois Euroopasta kohti Kiinan kanssa käytävää kilpajuoksua.

Siksi keskustelu eurooppalaisesta puolustuksesta näyttäytyy kummallisena.

Euroopan puolustusyhteistyö syvenee yksittäisten jäsenmaiden välillä erityisesti yhteisen kriisinhallinnan ja puolustusteollisuuden saralla.

EU-myönteisimmän suomalaispoliitikon pitäisi nyt visioida Euroopan unionin yhteisestä armeijasta.

– Tätä minä haluan!

Visioinnilla on vissi kääntöpuolensa. Eurooppalaista yhteistyötä kun on perusteltu kautta aikojen rauhalla tuhoisien ja repivien maailmansotien jälkeen. Sen vuoksi yhteisen puolustuksen tuominen tehtävälistalle voisi olla luonnoton osa unionia.

Ja onhan yhteistyö vielä pahasti alkuvaiheessa. Euroopan unioni ei edes tiedä, mitä sen perussopimuksen artiklan 42 mukainen solidaarisuuslauseke todellisuudessa tarkoittaa.

Sen mukaan EU-jäsenmaat auttavat hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata. Ranska pyysi apua Pariisin terrori-iskujen takia vuonna 2015.

Euroopan maat vastasivat Ranskan avunpyyntöön. Muun muassa Suomi lähetti 160 rauhanturvaajaa Libanoniin korvaamaan kotimaahansa kiirehtineitä ranskalaisia joukkoja.

EU-jäsenmailla oli selvästi halua auttaa pulaan joutunutta kaveria. Kenelläkään ei vain ollut etukäteen tietoa siitä, millaista apua kunkin jäsenmaan olisi parasta lähettää toisilleen.

Uusimmat

Nimellä

Maanantaina on hyvät mahdollisuudet tuhlata veronkorotukset

Luottamus on kivijalka

Suomen niemen pesänjakajat

Roskia ja hirsiä

Huuhkajat hautasi menneisyyden haamut, remontoi suomalaisen jalkapallon identiteetin ja sai uskomaan parempaan

Syödään siemenperunoita

Tule ja syö niin paljon kuin jaksat! – Pyöriikö KYSin päivystykseen saman verran ähkystä kärsiviä potilaita kuin aiemminkin?

Rikospornon lumo

Liiketoiminta + politiikka = epäyhtälö

Urheilua on rahan voimalla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.