Eduskunnassa ei tinata

Eduskunta hyväksyi tiukassa äänestyksessä, että nykyistä hieman alkoholipitoisempia juomia voi myydä ruokakaupassa. Kysymys on alle prosenttiyksikön vahvuuserosta. Esimerkiksi kun raja on ruokakaupoissa kulkenut tähän saakka välikaljassa, vuodenvaihteen jälkeen niissä on mahdollista myydä myös nelosta.

Hieman aiemmin eduskunnan suuressa salissa keskusteltiin seksuaalisesta ahdistelua. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että kansainvälisestä #metoo-kampanjasta alkunsa saanut keskustelu on ajankohtainen Suomessakin.

Puheenvuoroissa alleviivattiin, että moiseen pitää olla nollatoleranssi. Totta kai. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää, mutta kun ei ole.

Samaan aikaan toisaalla eduskunnassa – tarkalleen kuppilassa.

Viitasaarelainen sahuri Teuvo Hakkarainen (ps.) oli ympäripäissään, ja yritti väkisin suudella Veera Ruohoa. Ruoho on entinen Hakkaraisen ryhmätoveri. Hän edustaa nykyisin kokoomusta.

Ruoho teki empimisen jälkeen Hakkaraisen toiminnasta rikosilmoituksen. Hakkaraisen oma ryhmä päätyi antamaan vakavan varoituksen.

Samalla tavalla onnettomia ovat ryhmän toimet kuin edustaja Hakkaraisenkin, kun katsoo hänen historiaa. Hän repi vuosi sitten päihtyneenä Päivi Räsästä (kd.) hiuksista. Lisäksi demarien entinen puoluesihteeri Mikael Jungner väittää, että humalainen Hakkarainen haki häntä tanssimaan ja yritti suudella muutama vuosi sitten ravintolassa.

Kuin kirsikkana kakun päällä perussuomalaisen kansanedustajan avustaja joi itsensä tiedottomaksi, kun eduskunta käsitteli täysistunnossa alkoholilakia. Ambulanssikyydillä sairaalaan päätyneen avustajan selitys oli: otin liikaa tyhjään mahaan.

Perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Mutta mitä tekee perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho? Hän kääntää tähtäimensä median suuntaan.

Halla-ahon mukaan toimittajia on kutsuttu ”poliitikkojen sisäisiin kemuihin sillä sanattomalla sopimuksella, että mitä näissä kemuissa tapahtuu myös jää sinne”.

Siis että mitä? Se sama logiikka, joka toimi menneillä vuosikymmenillä palloilujoukkueiden pukukopeissa. Se, mitä pukukopissa tapahtui, pukukoppiin jäi.

Jos kansanedustaja tai kansanedustajan avustaja törttöilee eduskunnassa, siitä ei ole vaalikarjan oikeus tietää, Halla-aho järkeilee.

Olisiko Ruohon pitänyt jättää rikosilmoituskin tekemättä?

Euroopan unioni on tuottanut Suomelle paljon hyvää. Kaikessa Brysselin byrokraattien ajatuksenjuoksussa ei kuitenkaan pysy mukana.

Ensi uusivuosi saattaa olla viimeinen, kun tulevaisuutta katsotaan tinoista. Jos tinoja haluaa valaa varmasti jatkossakin, niitä kannattaa hankkia varastoon.

Tinojen myynti loppuu EU:n määräyksellä maaliskuussa 2018 niissä olevan vaarallisen lyijyn takia.

Kysyä sopii, onko niin, että kerran vuodessa valettavat tinat ovat uhka kansanterveydelle. Vai ovatko nämä niitä direktiivejä, jotka nakertavat EU:n uskottavuutta?

Kun asioita asetetaan mittasuhteisiin, oleellisempaa on lopettaa tinaaminen kansanvallan ytimessä kuin tinojen valaminen vuodenvaihteessa.

Jos kansanedustajat haluavat järjestää pikkujoulujaan, pitäkööt ne muualla kuin eduskunnassa. Kukin varatkoon tilat omalla kustannuksellaan – vaikka sitten Viitasaarelta. Samalla tulisi tehtyä tutustumismatka sahateollisuuteen.

Ja mitä uudenvuoden tinojen valamiseen tulee, sekin olisi sitten yksityisasia.