Häirintä hämmentää päättäjiä ja uhkaa vinouttaa uutisointia

O tempora , o mores, sanoi Cicero kuultuaan aikeista, että hänet aiottiin murhata. Oi aikoja, oi tapoja -lausahdus sopii myös eduskuntaan, jonka keskustelukulttuurin on kuvailtu vajonneen metelöimiseksi ja möykkäämiseksi.

Toisten päättäjien päälle puhumisesta on tullut hyve. Keskinäinen kunnioitus tuppaa unohtumaan, kun yhteys äänestäjiin avataan kytkemällä tv-kamerat päälle.

Kansanedustajien toisiinsa kohdistuvaa häirintää on selitetty muun muassa sosiaalisesta mediasta opitulla toisten mielipiteiden voimakkaalla vähättelyllä.

Elämme minä itse ja minun mielipiteeni ensin -aikakautta. Kyynärpäät on otettu käyttöön.

Oman mausteensa tuovat ne kansalaiset, jotka tykittävät vihamielisiä viestejään kansanedustajille. Lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan lähes puolet edustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena.

Moni tutkimukseen osallistunut oli päättänyt, ettei asetu enää ehdolle vihaviestien vuoksi. Miksi ottaa riski maalitauluksi päätymisestä? Pahimmissa tapauksissa kiusaajat pääsevät ihon alle ja yöunetkin kärsivät.

Päättäjiltä vaaditaan paksua nahkaa, mutta tällä menolla on yhä vaikeampaa löytää ehdokkaita päättämään yhteisistä asioistamme.

Vallan kolmijako-opin mukaan parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa, hallitus toimeenpanovaltaa ja riippumattomat tuomioistuimet tuomiovaltaa.

Kansanedustajilla on ylin päätösvalta. Lait ovat tavallaan kansalaisten säätämiä, koska olemme valinneet edustajamme. Eduskunta on Suomen kansa pienoiskoossa.

Neljäntenä valtiomahtina on joskus mainittu media. Yksi kuopiolainen virkamies tapasi kysellä, mitä ensimmäiselle valtiomahdille kuuluu. Toimittajille vitsailu johtui kai siitä, että median uskotaan vaikuttavan yleiseen mielipiteeseen ja jopa poliittiseen päätöksentekoon.

Yleensä tiedotusvälineet vain kertovat uutiset ja poimivat lausuntoja asiantuntijoilta, viranhaltijoilta sekä päättäjiltä. Osa ihmisistä ärsyyntyy siitä, miten toimittajat valitsevat haastattelevansa ja painottavat heidän sanomisiaan. Joidenkin mielestä kysymyksetkin on esitetty väärin tai niihin on saatu väärät vastaukset.

Ajan henkeen kuuluu, että toimittajienkin työtä häiritään.

Helsingin hovioikeus jatkoi viime viikolla MV-lehteen liittyvää rikosjutun käsittelyä, jossa Ylen entinen vastaava päätoimittaja kertoi Venäjän informaatiovaikuttamisesta raportoineen toimittajan kiusaamisesta.

Maalitetuksi joutunut toimittaja ei ollut antanut periksi, minkä vuoksi piinaaminen jatkui.

Vuosia kestäneen häirinnän kuvailtiin olleen systemaattista ja ylittäneen kaiken kohtuuden ja inhimillisen sietokyvyn rajat. Tavoitteeksi tulkittiin pyrkimys toimittajan henkiseen nujertamiseen ja pyrkimys vaikuttaa laajemminkin journalistisiin sisältöihin.

Sananvapaus on demokratian ydintä, minkä vuoksi toimittajien tehtävänä on vaalia jokaisen oikeutta vastaanottaa tietoa ja mielipiteitä.

Ihminen voi ymmärrettävästi valita pienemmän riesan tien. Osa toimittajista on alkanut vältellä aiheita, joista voi joutua häiriköinnin kohteeksi.

Tutkija Ilmari Hiltunen totesi artikkelissaan ( Nordicom Review 8.11.2018), että joka kuudetta toimittajaa on uhattu väkivallalla. Joka kolmannen mielestä häirintä oli lisääntynyt.

Uhkailuja on tullut etenkin maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta.

Sain itsekin äkäisen puhelun, kun tein jutun työperäisestä maahanmuutosta.

Kirjoittaja on uutistoimittaja

Uusimmat

Nimellä

Malttia pöyristymisiin

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Kiroilevalta isältä vesselille

Hälytyskellot eivät kuulu

Häirintä hämmentää päättäjiä ja uhkaa vinouttaa uutisointia

Kinkku ja ilmastokankkunen

Suomen paras veronmaksaja

Ei Suomea ilman savua

Tämä ilmainen vinkki voi parantaa päivääsi ja nostaa palkkaasi – oletko valmis kokeilemaan?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.