Hämeessä ei ollakaan hitaita

Tuli piipahdettua Tampereella. Reissun päälle lähdettiin todistamaan, kuinka Suomen jalkapallomaajoukkue ja Teemu Pukki pärjäävät lajin nelinkertaista maailmanmestaria Italiaa vastaan.

Hieno kokemus olympiastadionin varakenttänä toimivassa Ratinassa, mutta reissu oli silmiä avaava muutoinkin. Tampere on lähtökohtaisesti Kuopiota astetta suurempi kaupunki, mutta siellä on vahva eteenpäin menemisen meininki - suorastaan vimma.

Tampere on juuri nyt kuin yhtä suurta työmaata. Katukuvaa hallitsee raitiotieverkon rakentaminen, ja maisemaa lukuisat nostokurjet.

Kaupungin ydinkeskustaan sijoittuvan Tampeen Kanneksi nimetyn suurhankkeen peruskivi muurattiin viime viikolla. Rautatien päälle rakennettavaan Kanteen sijoittuvat kauppakeskus, hotelli, asuin- ja liikekerrostaloja sekä jäähalli, joka toimii Suomessa vuonna 2022 pelattavien jääkiekon MM-kisojen pääareenana.
 

Lähtökohtaisesti Tampereella on muutakin korkeaa rakentamista kuin Näsinneula. Ruutukaava-alueella viisi vuotta sitten avaamisensa aikoihin runsaasti julkisuutta saanut Torni ei ole ainoa joskin näyttävin, ja Tampereen Kanteen siis rakennetaan lisää.

Kun näin on, investoijilla täytyy olla uskoa satsauksiensa kannattavuuteen. Eivät ne niitä muutoin tekisi. Samoin kaavoittajalla eli Tampereen kaupungilla on vahva tahto luoda paikkakunnalle uutta profiilia.
 

Tampere on Pirkanmaan keskus, ja Kuopion on koko Itä-Suomen keskus.

Ei Kuopioon raitiovaunuja tarvita, mutta Hämeen excursion jälkeen tekisi mieli sanoa, että kehittämiseen uutta vaihdetta kylläkin.

Toki paljon on tehtykin. Kaupunginteatteri ja musiikkikeskus on remontoitu. Jäähalli on pessyt kasvonsa, ja kylkeen tulee uusi uimahalli.

Kuopion keskusta on aivan toisennäköinen kuin toistakymmentä vuotta sitten. Museon ja kirjaston peruskorjaukset ovat meneillään.
 

Mutta mitä muuta Kuopio tarvitsee?

Kuopiolla on moni asia paikallaan. Se on pärjännyt hyvin kaupunkien vetovoimamittauksissa. Kuopiota pidetään inhimmillisen kokoisena paikkakuntana, jossa on hyvät palvelut.

Etäisyydet eivät ole pitkiä, eivätkä asunnot tuhottoman kalliita kuten pääkaupunkiseudulla. Toki neliöt ovat Kuopiossa tyyriimpiä kuin missään muualla Pohjois-Savossa.
 

Se rautatieasema. Kuopiota kutsuttiin pitkään kaupan ulkomuseoksi, kun se salli kaupan automarkettien rakentamisen vasta 1990-luvulla.

Nykyisin voi sanoa, että Kuopiolla on museo rautatieasemalla. Niin aikansa elänyt se on verrattiinpa sitä mihin tahansa suomalaiseen kasvukeskukseen.

Parhaillaan rautatie- ja linja-autoaseman viereen nousee Kuopion portti. Sen korkeus on ehättänyt jo nousta kaupunkilaisten puheenaiheeksi. Sellaisia Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuonna 2026 tavoittelevalla Tampereella jo on ja uusia nousee.

Puijo ja keskuskentän jalkapallostadion ovat kertomuksia sinänsä.

Tampereella päästään uudelle Tammelan jalkapallostadionille vuonna 2023. Stadionin katsomokapasiteetti on 6 500. Sellainen riittäisi mainiosti Kuopiollekin.
 

Onko niin, että vanhat sananlaskut pitävät paikkansa Savossa, mutta eivät Hämeessä?

Hämäläiset eivät olekaan hitaita, mutta savolaisilla aikaa menee vatulointiin. Ei kai.