Hallitus ei synny helposti

Kansa oli jokseenkin ymmällään, kun se asteli äänestämään. Mainiota oli hyvä äänestysaktiivisuus, mutta jo lukuisat mielipidemittaukset osoittivat, että tilanne kentällä eli voimallisesti ja jatkuvasti.

Vaalien tulos on historiallinen. Yksikään puolue ei yltänyt lähellekään yli 20 prosenttiyksikön kannatukseen.

Pääoppositiopuolue sosiaalidemokraateille ennätyskannatus oli tarjolla suorastaan hopealautasella. Juha Sipilän (kesk.) johtama ministeristö teki kipeitä päätöksiä vaalikauden alkupuolella ja sössi soteuudistuksen kautensa lopulla niin, että pääministeri kaatoi hallituksensa.

Se näkyi raa’alla tavalla vaalituloksessa. Äänestyskopeissa ei riittänyt edes se, että neljän vuoden aikana työllisyystilanne on kohentunut ehkä enemmän kuin kukaan osasi odottaa. Oppositio kutsuu, jos ihmeitä ei tapahdu.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo jakoi poliittisille vastustajille aseita kouraan lausahtamalla kuuluisan ”Ihminen ei ole desimaali” -sloganin. Äänestäjät käsittelivät kuitenkin puoluetta siedettävästi.

Kolmas hallituspuolue perussuomalaiset hajosi pari vuotta sitten. Oppositioon jäänyt Jussi Halla-ahon perussuomalaiset ei kelvannut tuolloin hallitukseen, ja tiukkaa tekee ainakin päällisin puolin tälläkin kertaa.

Vaikka namusyöttöjä tuli demareiden lapaan jatkuvasti, he eivät eivät saaneet syöttöjä toivotulla tavalla haltuunsa. Se vain on niin, että julkisissa kannanotoissa puoluejohtaja Antti Rinne ei ole omimmillaan.

Neljä vuotta sitten Rinne haparoi vaalitenteissä. Ne menivät tällä kertaa paremmin, mutta vähintään sekavahkot puheet useammassakin asiakysymyksessä herättää klassisen kysymyksen: mistä on kysymys.

Pahin harhalaaki Rinteelle tuli, kun hän epäili, josko Nato hyväksyisi Suomea jäsenekseen.

Ja kuka hallituspuolueiden ja pääoppositiopuolueiden pelikirjojen sekoamisesta on hyötynyt? Perussuomalaiset. Mitä pidemmälle kevät eteni, sitä selkeämmin asia kävi ilmeiseksi. Sen vahvisti lopulta vaalitulos.

Vaalitulos antaa odottaa haastavia hallitusneuvotteluita.

Potentiaalisimmat suuret puolueet hallitustunnusteluissa ovat demarit, kokoomus ja perussuomalaiset. Muut vaalivoittajat ovat vihreät ja vasemmistoliitto.

Voisiko esimerkiksi demarit löytää yhteisen sävelen kokoomuksen tai perussuomalaisten kanssa? Demarien ja kokoomuksen välejä hiertäisi lähtökohtaisesti erilainen tulokulma soteuudistukseen. Se saattaa avata hallitusneuvotteluihin takaoven jopa keskustalle.

Perussuomalaiset eivät olleet ennen vaalipäivää mieluisin hallituskumppani demareille tai kokoomukselle ja vielä vähemmän vihreille ja vasemmistoliitolle.

Savo-Karjalan vaalipiiristä katsottuna vaikuttaa siltä, että keskustan kannatuksen romahtaminen tarkoittaa puolueennykyisen ministeripaikan menetystä.

Savolaisedustajista potentiaalisin ministeri on äänikuningatar Sari Essayah (sd.) Lapinlahdelta. Entinen mestarikävelijä tunnetaan yhteistyökykyisenä asiaosaajana, jolle olisi käyttöä monessakin ministeriössä.

Kokoomuksessa katseet kohdistuvat Kaakkois-Suomen vaalipiiristä vakuuttavan äänimäärän keränneeseen Antti Häkkäseen. Hänet mainitaan jopa Orpon manttelinperijänä.

Maakunnista on löydyttävä vastavoimaa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) masinoimalle keskittymiskehitykselle. Edunvalvojiemme on pidettävä huolta esimerkiksi siitä, että pelastusalan koulutuksen siirto Helsingistä Kuopioon toteutetaan suunnitellusti.

Uusimmat

Nimellä

Armottoman kova pottugate

Puolueen etu ennen kaikkea

Kolmannen asteen ratkaisu

Nyt vihaa poistamaan

Mestarien jäljillä

Warren ja Warren päästöt

Hallitus ei synny helposti

Vapaaehtoisesti ja hyvillä mielin

Kansan tahto selviää kohta

Muistellaan kesää

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.