Hoblaa, huudahti Antti Rinne

Takavuosien suosikkiohjelmassa Pulttibois esiintyi Duo Satsumas. Kömpelöitä ohjelmanumeroita esittivät antaumuksella taikuri Mr Granada ja hänen avustajansa Lady Manhattan. Hahmojen taustalla olivat sen ajan kärkikoomikot Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala.

Kalliala on siirtynyt kameroiden edestä eläkkeelle. Petelius vaihtoi alaa. Hänet valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vihreiden listoilta.

 

Säätytalolla meneillään olevat hallitustunnustelut tai -neuvottelut - kuinka vain - ovat seesteisen alun jälkeen olleet kuin Peteliuksen edellisestä ammatista.

Hallitustunnustelija, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne on päivästä toiseen jaksanut toistella, että neuvotteluja käydään hyvässä hengessä. Fiilis on hyvä. Samaa ovat vakuutelleet oppositiossa viime vaalikauden istuneiden puolueiden puheenjohtajat.

Poikkeuksen on tehnyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.), jonka varauksellista lausuntoa muut kummastelivat.

Luulisi, että Sipilän talouslinjauk­set eivät tule kenelläkään puun takaa. Tuskin hän on halukas esimerkiksi purkamaan merkittävästi oman hallituksensa isoja päätöksiä. Niistä keskusta on jo kantanut puolueena ja hän puoluejohtajana korkean hinnan.

 

Tässä kohtaa Antti Rinne huuhdahtaakin ”hoblaa” niin kuin Duo Satsumas temppunsa jälkeen.

Rinteen temppu on varsin odotettu. Hän nostaa silinterihatusta 18 maakuntaan perustuvan soteuudistuksen. Malli maakuntavaaleineen on käytännössä sama, joka kaatui maaliskuussa muutama viikko ennen eduskuntavaaleja poislukien kokoomuksen edellyttämä valinnanvapaus.

Valinnanvapaus on vastenmielinen vasemmistolle, eikä keskustakaan sitä ole edellyttänyt. Ja keskusta on halunnut nimenomaan 18 maakuntaa, vaikka monen asiantuntijan mukaan vähempikin riittäisi.

Väkirikkaalle Uudellemaalle hahmotellaan lisäksi erillisratkaisua.

 

Yhtälö on lopulta yksinkertainen. Kun kaikki ovat samaa mieltä siitä, että sote on viimeinkin toteutettava, ja demarit pitävät kokoomuksen hellimää valinnanvapautta mahdottomana, suurimmista puolueista historiallisen vaalitappion kärsinyt keskusta oli kutsuttava Säätytalolle.

Sehän kävi selväksi ennen eduskuntavaaleja, että Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia on mahdoton sovittaa demarivetoiseen hallitukseen.

Keskusta kainosteli aikansa, kysyi asiaa jäsenistöltään ja päätti lähteä katsomaan, mitä tuleman pitää. Ja sieltähän tuli tarjolle puolueen ikiaikainen tavoite – maakuntapohjainen hallinto. Tarjous, josta ei kieltäydytä.

 

Jatkossa keskusta pelaa venäläistä rulettia.

Se menee 18 maakunnan vastapainoksi saranapuolelta hallitukseen. Samalla puolue saa vastuulleen valtiovarainministerin salkun, joka seuraavalla nelivuotiskaudella ei talouden näkymien heikentyessä ole niitä kevyimmin kannettavia.

Kun pääministeripuolueena keskustan vaalitulos oli se mikä oli, mikä se mahtaa olla, kun perintönä seuraaviin vaaleihin olisi rahakirstun vartijan rooli?

Vasemmistosta on väläytelty rahan reikiä sinne ja tänne. Keskustalle jää ilonpilaajan rooli. Ihme on tapahtunut, jos sukupolvenvaihdosta tekevä puolue pitää kannatuksensa. Siinä ei maakuntahallinto paljon enää lämmitä.

Syksyllä Sipilälle valittavan seuraajan olisi kyettävä valtionvarainministerinä pehmentämään puolueen liikemiesmäistä imagoa. Lähtökohdat ovat haasteelliset, oli hän sitten kuka tahansa.

Uusimmat

Nimellä

Väki keskittyy Kuopiossakin

Varaus ei takaa menestystä

Napakoitten naisten vuosi

Sähkölaskun ale ei ole varma

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Jotkut ovat väärässä

Koska on aikaa kypsyä?

Eikö valtio voisi jättää metsänsä hakkaamatta?

Tunnistaudu omaiseksi

Ei ilmasto- vaan kotimaisuusahdistus – eli näin minusta tuli hidas kaupassakävijä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.