Ikävöin vanhaa internetiä

Viime sunnuntaina tuli tasan kymmenen vuotta siitä, kun yhdeksäs versio Netscape Navigator -nimisestä nettiselaimesta ilmestyi.

Se jäi myös viimeiseksi, sillä joulukuussa 2007 ilmoitettiin, että selaimen kehittäminen lopetetaan. Kaikki tuki sille loppui seuraavassa helmikuussa.

Harva enää muistaa koko Netscapea, sillä selain oli joutunut unholaan jo yli kymmenen vuotta aiemmin. Nettiselaimia tulee mietittyä muutenkin harvoin, koska sellainen on lähes jokaisen taskussa.

Vuonna 1994 julkaistu Netscape oli kuitenkin aikansa mullistavimpia ohjelmistoja, vaikka jo edeltävällä vuosikymmenellä internetissä oli paljon samaa kuin nykyäänkin. Silloin käytettiin sähköpostia, siirreltiin tiedostoja ja pelattiin. Keskusteluja käytiin suomalaiskeksintö IRC:n lisäksi uutisryhmissä.

Netscape oli ensimmäinen kaikelle kansalle suunnattu helppokäyttöinen nettiselain, jonka myötä netti tuli jokaiseen kotiin, jossa oli tietokone ja modeemi.

Kolminkertainen Pulitzer-voittaja Thomas L. Friedman listaa kirjassaan Litteä maailma – 2000-luvun lyhyt historia kymmenen tekijää, joiden vuoksi globalisaatio on kiihtynyt ja miksi maailma on nykyään sellainen kuin on. Listalla ensimmäisenä on Berliinin muurin murtuminen 9. marraskuuta 1989 ja toisena Netscapen osakeanti 9. elokuuta 1995.

– Netscapen selain herätti internetin eloon ja lisäksi avasi sen kaikille 5–95-vuotiaille, Friedman kirjoittaa.

Hänen mukaansa Netscape oli mullistava myös siksi, että se osin sen avulla netistä tuli yhteentoimiva ja myös siksi, että it-kuplan on katsottu alkaneen siitä, kun AOL osti Netscapen 10 miljardilla dollarilla.

Netscapen aika huipulla jäi lyhyeksi, sillä se hävisi selainsodan Microsoftin monopolille jo 1990-luvun lopulla.

Netscape ja toinen tuon ajan huippukeksintö AltaVista oli lyömätön yhdistelmä.

Vuonna 1995 avattu palvelu oli alansa pioneeri ja nousi nopeasti maailman suosituimmaksi hakukoneeksi. Se oli myös ensimmäinen monikielinen hakukone. Parhaimmillaan se tuotti hakutuloksia huipputehokkaasti ja myös enemmän kuin monet sen kilpailijoista.

Myös AltaVistan taru jäi lyhyeksi.

Yhtiö epäonnistui kehitystyössään ja netin mahdollisuudet haistanut aikuisviihdeteollisuus selvitti sen, kuinka AltaVistan algoritmi toimii, vaikka sen piti olla yhtä tarkasti varjeltu salaisuus kuin Coca-Colan resepti.

AltaVista kuoli, kun yleisimpiäkin hakusanoja käytettäessä puolet tuloksista johti pornosivuille.

Lopullisesti palvelu suljettiin vasta vuonna 2013.

Ja miksi sitten muistelen jo vuosia sitten lopetettuja palveluita? Koska joskus minulla on ikävä vanhaa nettiä.

Toki nykyään netissä on enemmän asiaa ja palveluita saatavilla salamannopeasti verrattuna siihen mitä ennen. Tuskin kukaan kieltää, etteikö nettipankki ole näppärä ja etteikö netin kautta ole eri helppoa pitää yhteyttä ystäviin ja tuttaviin kuin lankapuhelimella. Busseissa ja junassakin näkee harvoin ihmistä, joka ei kuuntelisi musiikkia tai katsoisi videoita suoratoistopalvelun kautta.

Kaikki nämä puuttuivat netistä vielä melko vähän aikaa sitten.

Silloin netistä puuttui myös se kaikkein ärsyttävin ilmiö eli loputtoman ironinen läpän heitto asiasta kuin asiasta, minkä tuloksena on joukko eriasteisia henkisiä vammoja saaneita netinkäyttäjiä.

Joskus nettikommentoinnin ohjenuorana on pidetty, ettei pidä kirjoittaa sellaista, mitä ei sanoisi toiselle ihmiselle kasvotusten vaikkapa Kuopion torilla, mutta linjauksen voi vetää myös historiasta.

Kommentointilinjauksen voi vetää myös netin historiasta: pitää kirjoittaa vain sellaista, minkä vuoksi olisi valmis aukaisemaan nettiyhteyden 14,4 kbit/s -modeemilla, maksamaan siitä 58 penniä minuutissa ja yrittämään uudestaan, kun yhteys kuitenkin katkeaa kesken virkkeen.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Ikäihminen, ota loppukiri ja nauti!

Virheeni tekevät minusta minut – "10 000 tapaa, jotka eivät toimi"

Videot ovat tulleet jäädäkseen

Mylläri Menocchion maailmankuva

Olen lentävä ekoterroristi – miksei minulle aseteta rajoja?

Kotiäitien ja -isien puolesta kysyn vaan, kuka tässä tyhmenee?

Maalivahti Kevin Lankinen kertoi mitä lukee parhaillaan ja seuraavaksi kirja vietiin käsistä – miksi?

Pottunuijan kera Karjalaan?

Talkootyö ja mokkapalat

Hiilivoimaloiden tilalle tarvitaan tuuli- ja aurinkoenergiaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.