Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Kun työmatkan pyöräilee tai kävelee autoilun sijaan, hyvä mieli tulee maisemassa viipyilyn ja liikunnan lisäksi myös siitä, ettei ilmaan nouse pakokaasuja.

Ilmastohuoli on kasvanut, ja moni miettii valintojaan. Huoli roihahti, kun kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportti syksyllä laittoi faktoja pöytään. Muutos vaatii ennätysripeitä toimia, laajalla rintamalla.

Kasvanut huoli sai aikaan vaatimuksia myös kunnille lisätä ilmastotoimiaan. Iisalmessa päätettiin juuri laatia ilmasto-ohjelma, taustalla oli vihreiden aloite. Aloitteen ilmasto-ohjelmasta sai myös Lapinlahti, ja omansa päivittämisestä Kuopio. Ylä-Savon kunnat suunnittelevat yhteistäkin ohjelmaa.

Paljon on kunnissa tehty jo ennen ilmasto-ohjelmia. Ympäristön huomiointi alkaa olla luonnollinen osa päätöksentekoa.

Ylä-Savossa Vieremän viimeaikaisiin ympäristöponnistuksiin kuuluvat biomateriaalin kierrätyksen tehostaminen yrityskumppanuuskylässä, paikallisen hakkeen käyttö lämmöntuotannossa, biokaasuhanke ProAgrian kanssa ja aurinkopaaneelit.

Kiuruvedellä on vähennetty energiankulutusta Esco-hankkeessa. Säästötavoite on vuosittain 9 prosenttia vuosien 2008–2010 keskiarvosta. 2018 päästiin 19 prosentin säästöön.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähennetty minimiin, kouluja muutettu maa- ja ilmalämmölle, vedenkulutusta vähennetty teknisillä ratkaisuilla. Peruskorjauksissa talotekniikkaa uusitaan energiaystävälliseksi, ja kulttuuritalolle otettiin aurinkosähkö. Puhdistamoliete jalostetaan biokaasuksi monen muun savolaiskunnan tavoin. Maataloudessa tuottajien yhteinen pyrkimys on tulevaisuudessa hiilineutraalius.

Iisalmessa on otettu käyttöön kaupunkipyöriä ja aurinkosähköä, uusitaan ulkovalaistusta ledeiksi, edistetään kierrätystä sekä pienempää ruokahävikkiä, rakennetaan uimahalli ilmastoystävällisesti. Pohjana ilmasto-ohjelmalle on Kiertotalous ja resurssiviisaus -hankkeessa (KierRe) laadittu resurssiviisauden toimintasuunnitelma, ja sitä tukee kunta-alan energiatehokkuussopimus. Iisalmi liittyi myös IlmastoKuntiin.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jo kaupungissa 20 prosenttia vuosina 2007–2015. Suurin ansio tässä on sähkönkulutuksen päästöjen pienenemisellä 50 prosenttia.

Liikenteen ja jätehuollon päästöt ovat nekin vähentyneet, kun taas fossiilisten polttoaineiden ja maatalouden päästöt eivät niinkään. Maataloudessa ilmastoasiaa viedään kuitenkin eteenpäin muun muassa KierRe-hankkeessa.

Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tarkasteltiin Iisalmessa viime vuonna mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Fossiilisten polttoaineiden päästöistä suurin osa tulee kaukolämmöstä. Resurssiviisauden toimintasuunnitelmassa mukana olevan Savon Voiman tavoite on lisätä uusiutuvan energian määrää 50 prosenttia vuoteen 2030. Myös vaihtoehtojen kuten sähköautojen lataustolppien lisääminen liikenteelle voi viedä päästöjä alaspäin.

Savossa Kuopio teki ensimmäisen ilmasto-ohjelmansa jo 2003 ja laatii uutta. Keski-Savossa tavoitteena on Varkauden, Joroisten, Leppävirran ja Pieksämäen yhteinen ohjelma. Varkaudessa on tehty valtuustoaloite kunnan ilmasto-ohjelmasta. Savon ilmasto-ohjelma laadittiin 2013.

Odotettavissa on, että kunnille osoitetaan yhä tiukentuvia ilmastotoimia kansalliselta ja EU-tasolta. Asia otetaan kunnissa vakavasti jo tällä erää. Kuntien ilmastotoimet näkyvät myös esimerkkinä asukkaille.

Uusimmat

Nimellä

Rockin mantereet

Kaipa se polla taas räjähtää Jaana-tädin kotona kello 20.30

Suuri Johtajasi ei ole sinun asiallasi vaan omallaan

Lapsia kuin nälkävuosina

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Alas Kiven portaita

Olen sisällöllinen väliinputoaja

Matkalla aikuiseksi – käytännön vinkkejä lukion alkuun

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.