Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Polulle kellahtanut kovakuoriainen, ketunleivän hapan maku, salamanisku taivaalla.

Kaikki hämmästyttäviä luonnonilmiöitä, kun kokijana on leikki-ikäinen tenava. Kysymyksiä tulee, mutta ne ovat onneksi helppoja: onko se kuollut, saako maistaa, pitääkö mennä sisälle?

Mielessä käy, millaisia kysymykset mahtavat olla vuoden tai parin päästä. Mitä sitten pitää vastata, kun jälkikasvu ennen pitkää kysyy, mitä tarkoittaa ilmastonmuutos?

 

Ilmastoahdistus on termi, jonka varjolla markkinoivat ajatuksiaan nyt niin poliittiset puolueet kuin yrityksetkin. Perussuomalaisten mielestä ilmastoahdistus on ilmastohysteriaa kylvävän vihervasemmiston vika – ja hyvä syy äänestää persuja.

Vihreiden mielestä paras lääke ilmastoahdistukseen ovat ilmastoteot – vihreiden ohjelman mukaisesti tietenkin.

Lääkeyhtiöille ilmastoahdistus on nyt iskulausemateriaalia. ”Mitä vastalääkkeeksi ilmastoahdistukseen?”, mainostettiin keskustelutilaisuutta Porin SuomiAreenassa. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Lääketeollisuus ja pari muuta etujärjestöä.

On helppo kyynistyä ja nähdä ilmastoahdistus markkinointikikkana, jolla myydään milloin poliittista ideologiaa, milloin mielialalääkkeitä.

Mutta kyynisyys on myrkkyä, eikä siitä ole apua, kun yrittää puhua ilmastonmuutoksesta päiväkoti-ikäiselle.

 

Ilmastoahdistuksella tarkoitetaan oireita, jotka johtuvat ”merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta”. Näin asia ilmaistaan Suomen mielenterveys ry:n keväällä julkaisemassa raportissa. Teologitaustaisen Panu Pihkalan laatimaa raporttia voi pitää koosteena ja keskustelunavauksena.

Raportin mukaan ilmastonmuutoksella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Ilmastoahdistuksen oireista Suomessa on toistaiseksi vähän tutkittua tietoa, mutta maailmalla havaittuja oireita ovat muun muassa unettomuus, mielialan vaihtelut ja jopa itsetuhoisuus.

Maailmantuskaa podetaan siis niin syvästi, että se vie yöunet ja ehkä elämänhalunkin.

 

Energiayhtiö Loisteen teettämän tutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja 17 prosenttia on sen takia ahdistunut. Ilmastoahdistusta potevat erityisesti nuoret.

Kaikesta päätellen ilmastoahdistus on siis totta – riippumatta siitä, mitä ajattelee ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen. 

Toimiva lääke ilmastoahdistukseen on amerikkalaistutkimusten mukaan toiminta. Se voimaannuttaa ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tekeminen on siis itsessään tärkeää, vaikka sen vaikutukset tuntuisivatkin vähäisiltä.

Lapsilla ja nuorilla on vähän vaikuttamismahdollisuuksia. Kun suomalaisia koululaisia osallistui ilmastolakkoon ruotsalaisen Greta Thurnbergin innoittamina, tempausta väheksyttiin. Sanottiin, että lapsista tehdään vain politiikan pelinappuloita. Osallistujia oli tuhansia kymmenillä paikkakunnilla.

Tällä palstalla aiempi artikkelitoimittaja Seppo Kononen vertasi ilmastolakkoilua vuosisatojen takaiseen lasten ristiretkeen. Sen väitetään päättyneen siihen, että lapset vietiin laivoilla Afrikkaan ja myytiin orjiksi.

Ei ihme, että nuoria ahdistaa, jos vanhemmat sukupolvet tarjoavat vain toivottomuutta ja pessimismiä.

Kuinka siis puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?

En edelleenkään tiedä. Mutta luulen, että yhtä tärkeää on osata kuunnella tuomitse­matta.

Uusimmat

Nimellä

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

Slovenia on pieni suuri maa

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Internetin flunssa

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Muistoja Niiralan montusta

Tätien ja setien työt

Eiköhän unohdeta koko juttu

Poliittista viihdettä viikoittain

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.