Itä-Suomen väkivahva veturi

Viime viikolla julkistetettu kaupunkien vetovoimatutkimus oli Savossa mieluista luettavaa. Kuopio on noussut maan neljänneksi vetovoimaisemmaksi kaupungiksi, ilmenee Muuttohalukkuus 2016 -tutkimuksesta.

Kuopio on ohittanut kyselyssä koko pääkaupunkiseudun. Savolaisten perävaloja katsellaan niin Helsingissä kuin Espoossa Vantaasta puhumattakaan. Nokian luopuminen kännykkävalmistuksesta on pudottanut ennen niin kadehditun Oulun kauaksi kärjestä.

Paalupaikkaa pitää edelleen Tampere.

Uusin tutkimus alleviivasi entistäkin selkeämmin Kuopion asemaa maakuntansa ja koko Itä-Suomen vetovoimaisena veturina.

Tilanne oli toinen 1990-luvulla. Strategian peruskivenä ollut ajatus Kuopiosta hallintokaupunkina oli kestämätön.

Pulmia lisäsi se, että tekstiiliteollisuuteen nojannut elinkeinoelämä jäi muualla kasvaneen elektoroniikkabuumin jalkoihin.

Kuopion kaupungintalolla päivitettiin tilanne ja ryhdyttiin toimeen. Elinkeinopolitiikka nostettiin keskiöön. Urakka kantaa hedelmää.

Kaikilta harha-askeleiltakaan ei ole luonnollisesti vältytty. Mutta ainoastaan tekemättä mitään ja odottelemalla ei tee virheitäkään.

Tulos ei ole yllätys. Kuopion keskusta on pessyt kasvonsa muutaman vuoden aikana. Kaupungin palvelutarjonta kestää vertailun.

Eikä se koske ainoastaan kaupallisia palveluita.

Kuopiosta löytyy korkeatasoista kulttuuria sekä kahden maan harrastetuimman joukkuelajin pääsarjajoukkueet.

Itä-Suomen yliopistossa on kansainvälisen vertailun kestävää tutkimusta ja opetusta. Kuopion yliopistollinen sairaala edustaa alansa huippua.

Jos pidät ruuhkista, Kuopion seudulle ei kannata edes harkita muuttoa.

Unohtaa ei sovi ympäröivän maakunnan merkitystä Kuopiolle ja päinvastoin.

Elinvoimainen maakunta on elintärkeä elinvoimaiselle valtakunnan tason keskukselle ja päinvastoin.

Keski-Savo toipuu hienosti vaikeista vuosistaan. Ylä-Savossa on ollut perinteisesti vahvaa metalli- ja elintarviketeollisuutta huippuelektroniikalla höystettynä. Kuopioon kuuluvan Tahkon alue tarjoaa hulppeat puitteet vapaa-ajalle.

Huomionarvoista tutkimuksessa on, kuinka kirkkaasti se määrittelee Kuopion aseman koko itäisen Suomen veturina. Kun kymmenen kärkeen ei mahtunut muita itäsuomalaisia paikkakuntia, keskustelu vetovoimaisimmasta kaupungista on hyödytöntä ajanvietettä.

Sen sijaan kaikki energia kannattaa keskittää siihen, millaisella yhteistyöllä Itä-Suomen elinvoimaisuutta voidaan parantaa. Se ei ainakaan eriseuraisuudella kohene.

Itä-Suomen yliopisto on mainio esimerkki, kuinka maakunnan rajat ylittävällä yhteistyöllä syntyy hyvää. Se on vahvempi kuin Kuopion ja Joensuun yliopistot olisivat erillään.

Pieksämäki ja Savonlinna ovat eri yhteyksissä flirttailleet Pohjois-Savon suuntaan.

Se on luonnollista, kun katsoo Etelä-Savon kehitystrendejä.

Kun maakunnan suurimmat keskukset Mikkeli ja Savonlinna soittavat jatkuvasti eri nuotista, lopputulos ei ole paras mahdollinen. Viime vuonna Etelä-Savon väki väheni suhteellisesti eniten koko maassa.

Kun Pohjois- ja Etelä-Savo ovat luontaisestikin sidoksissa toisiinsa, miksi sitä ei muuteta vahvuudeksi?

Tosiasioiden tunnustaminen saattaa joskus tehdä alkuun kipeää. Lopputulos ratkaisee.

Uusimmat

Nimellä

Potemisen kulissi

Suuri ja kallis seikkailu

Meemeistä kansanperinnettä

Juttele ja katso silmiin

Näin kiinnostut politiikasta

Pahat, hyvät ja älykkäät

Pidetään itä raiteillaan

Tuskia tuottava ero

Ryhdy insinööriksi

Akkuaineet eivät riitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.