Julkisuus ei Ylä-Savoa pelasta

Jos seutukunnassa asuu alle 60 000 ihmistä, kuinka paljon hyvää julkisuutta se voi saada?

Näköjään paljon. Noin 54 000 asukkaan Ylä-Savo on ollut lähes jatkuvasti esillä maamme isoissa medioissa.

Rumba alkoi Ylen toimittaja Pasi Peiposen kolumnista viime syksynä (yle.fi 7.9.2017). Ylä-Savoa tölvinyt kirjoitus oli tökerö, mutta poiki lukuisia asiallisia vastalauseita moneen lehteen.

Talvella Taloussanomat ja Ilta-Sanomat (10.12.2017) muistuttivat lukijoitaan ”Iisalmen ihmeestä” eli siitä, kuinka runsaasti Ylä-Savossa on kansainvälisiä vientiyrityksiä. Keväällä samaa asiaa ihmetteli Iltalehti (4.3.) ja kesällä Helsingin Sanomat (6.6.).

Aivan äskettäin julkaistiin vielä näyttävä reportaasi Ylä-Savon sydämestä (HS 22.7.)

Mutta entä sitten?

Ylä-Savoon sadellut julkisuus ei ole muuttanut alueen arkea. Näkyvyysmyllyn aikana keskuskaupunki Iisalmen aluesairaalaa on ajettu alas, käräjäoikeuden toimipiste on päätetty siirtää Kuopioon (SS 23.11.) ja alueen väkiluku on jatkanut loivaa laskuaan (Iisalmen Sanomat 31.7.).

Palveluilla ja väestökehityksellä on yhteys. Vaikka maaseudun tyhjeneminen on megatrendi, Ylä-Savossa ei ole syytä taipua julkisten palveluiden jatkuvaan alasajoon.

Kuten HS:n tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski reportaasissaan toteaa, Ylä-Savon vallitseva suunta voi kääntyä. Liikenneteknologian kehitys – yhdistettynä ihmisten luontaiseen rauhan kaipuuseen – voi vinksauttaa väestökehityksen taas positiiviseksi.

Tätä odotellessa Ylä-Savossa olisi pidettävä elämisen edellytykset kunnossa. Ja siinä ei auta julkisuus, vaan teot.

Kesän alussa Ylä-Savon elinkeinoelämä kävi esittäytymässä Helsingin Narinkkatorilla (SS 24.5.). Kokonaisen päivän kestänyt tempaus oli markkinointi-ihmisiltä loistavaa reagointia alueen saamaan näkyvyyteen.

Tapahtumaan saapui kuitenkin myös yläsavolaisia kansanedustajia. Ja se tuntui irvokkaalta.

Iisalmelaisissa kahvipöydissä ei ole unohdettu, miten Markku Eestilä (kok.), Seppo Kääriäinen (kesk.), Elsi Katainen (kesk.) ja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) käyttivät kansalta saamaansa valtaa viime vuonna.

Ensin nelikko päätti jättää tukematta Anna-Maja Henrikssonin (r.) lakialoitetta, joka olisi turvannut leikkaustoiminnan säilymisen Iisalmen sairaalassa (SS 6.10.2017). Sitten samat edustajat tukivat Iisalmen käräjäoikeuden lakkauttamista (SS 23.11.2017).

Keskimääräiselle yläsavolaiselle näitä päätöksiä on ollut vaikea perustella. Ehkä siksi edustajat ovatkin päättäneet olla hiljaa.

Ylä-Savon markkinamiehet ja -naiset ansaitsevat suuren hatunnoston. Ilman heidän työtään isot mediat eivät olisi alueesta näin kiinnostuneita.

Heidän ponnistelunsa ei kuitenkaan yksin riitä. Tulitukea tarvittaisiin – etenkin eduskunnasta.

Yläsavolaisten mitta alkaa olla täysi. Paras osoitus tästä oli Iisalmen torilla talvella järjestetty suruliputus (SS 24.11.2017), jolla protestoitiin alueeseen kohdistuvia jatkuvia kurjistuksia.

– Perketi, nyt meni kyllä luotto kansanedustajiin, eräs osallistuja tiivisti äkäiset tunnelmat.

On selvää, että politiikka on vaikea laji. Pitää tehdä kompromisseja, pitää kulkea myös puolueen mukana.

Mutta yläsavolaisia nämä selitykset eivät ole viime aikoina lämmittäneet.

Ensi kevät näyttää, millaiset edunvalvojat alue seuraavaksi saa.

Moni toivoo parempia kuin nyt.

Kirjoittaja on Ylä-Savon aluetoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Komea palkinto uurastajille

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Puhtaus on puoli ruokaa?

Lisää lääkäreitä

Työhuone, tuleva innovaatio

Unelma, joka ei toteudu

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

Luokkakokous – "Yhtä nopeasti kuin joukko katosi pihalta ruusuineen olivat nämä ihmiset nyt palautettavissa tähän epätodelliseen kuplaan"

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.