Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Kuopion kaupungin talous on huonolla tolalla. Tämän vuoden tulos on rajusti pakkasella ja ensi vuosi näyttää, jos mahdollista, vieläkin pahemmalta. Kaupungin henkilöstö on juuri käynyt läpi yt-neuvottelut.

Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat huolestuneita. Säästää pitää.

Tämä on jotakuinkin kaikki, mitä me kuopiolaiset tulevista suunnitelmista tiedämme, vaikka kaupungin talousarvioesityksen julkistaminen lähestyy kovaa vauhtia. Kaupunginjohtaja kertoo esityksensä viikon päästä.

Kuopiossa on vallalla valmistelukäytäntö, jossa palvelualueiden virkamiehet valmistelevat oman sektorinsa talousarvioesityksen suoraan kaupunginjohtajalle. Siitä esitys etenee kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.

Lautakunnille luonnoksia tuodaan matkan varrella tiedoksi, ja lautakunnan kokouksissa asioista keskustellaan.

Valmistelun kulusta ja mahdollisista säästökohteista ei kerrota julkisuuteen. Kaikki asiakirjat lykätään valmisteluaineistoksi, ja ne tulkitaan ei-julkisiksi.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja ilmoitti, ettei voi kommentoida edes lautakunnan laatimaa kannanottoa.

Tällaisessa tilanteessa media rooli tiedonvälittäjänä korostuu. Median tehtävä on ottaa selvää säästösuunnitelmista ja kertoa niistä kaupunkilaisille.

Vasta sen jälkeen voidaan käydä välttämätön kansalaiskeskustelu siitä, mihin kaupungin olisi huonoina aikoina keskityttävä. Keskustelua on myöhäistä käydä siinä vaiheessa, kun budjettikirja julkistetaan. Vaikkei kaupunginvaltuusto olisikaan sitä vielä hyväksynyt.

Ja kyllä, valtuusto budjetista lopullisesti päättää. Ja kyllä, kaupunginjohtajan budjetti-info on avoin kaikille. Mutta on kummallista, jos kuntalaiset eivät voi ottaa suunnitelmiin kantaa jo sitä ennen.

Savon Sanomat on koettanut kertoa asioista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Helppoa se ei ole ollut.

Yllättävän moni luottamushenkilökin kokee, että media "lietsoo paniikkia" ja "luo aiheetonta pelkoa" kertomalla säästösuunnitelmista.

"Ihmiset alkavat soitella huolestuneina!"

Uutisia on arvosteltu tarkoitushakuisiksi ja virheellisiksi. On puututtu yksittäisiin termeihin ja viilattu pilkkua.

Kaikki tämä antaa kuvan, että osa luottamushenkilöistä ja virkamiehistä aliarvioi kansalaisia. Ikään kuin julkinen keskustelu olisi vain ärsyttävä kivi budjettijunan raiteilla.

"Asiat ovat vielä kesken ja voivat muuttua. Turha näitä on julkisuudessa ruotia".

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, mikä on julkisuuden rooli.

Sekä julkisoikeuden emeritusprofessorin Teuvo Pohjolaisen että hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan kuntalaisilla on oikeus tietää asioista jo niiden valmisteluvaiheessa (SS 8.11.).

Pohjolaisen mukaan kaikki budjettiluonnokset eivät välttämättä ole julkisia, mutta viranomaisten olisi harkintatilanteissa ennen kaikkea edistettävä tietojen avoimuutta.

Mäenpää puolestaan huomauttaa, että kunnallista itsehallintoa ja demokratiaa heikentää se, että esimerkiksi talousarvion keskeisistä linjauksista ei voida keskustella ennen kuin asiat on jo lyöty lähestulkoon lukkoon.

Tässähän ei sinällään ole mitään uutta, julkisuusperiaatteet on kirjattu muun muassa Kuntaliiton julkaisuun Kunnan viranomaisten toiminnan julkisuus.

Suosittelen tutustumaan.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Luottamus on kivijalka

Suomen niemen pesänjakajat

Roskia ja hirsiä

Huuhkajat hautasi menneisyyden haamut, remontoi suomalaisen jalkapallon identiteetin ja sai uskomaan parempaan

Syödään siemenperunoita

Tule ja syö niin paljon kuin jaksat! – Pyöriikö KYSin päivystykseen saman verran ähkystä kärsiviä potilaita kuin aiemminkin?

Rikospornon lumo

Liiketoiminta + politiikka = epäyhtälö

Urheilua on rahan voimalla

Osaisivat edes hävetä – Mutta eiväthän he osaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.