Katoaako kotoasi ruokaa?

Ruokakeskustelu velloo tänä syksynä kotimaisen elintarviketuotannon ahdingossa. Huomenna alkaa valtakunnallinen Hävikkiviikko. Aihetta on, sillä me Suomessa heitämme pois 24 kiloa ruokaa henkeä kohti vuodessa. Joka kymmenes leipäpala, hedelmä ja vihannes katoaa lautaselta ennen kuin sen syömme. Tämä kaikki on siis syömäkelpoista ruokaa. Hävikkiruuan arvo on vuodessa satoja euroja kansalaista kohden.

Miten meillä on tähän varaa, kun samaan aikaan vaadimme halvempaa ruokaa ja kotimainen alkutuotanto ei tahdo millään kannattaa? Ei meillä olekaan. Laajemmat luvut ovat vielä hätkähdyttävämpiä: EU:n alueella itse kukin pistää vuoden aikana keskimäärin 173 kiloa ruokaa roskikseen. Koko maailman ruuasta noin kolmannes päätyy roskiin. Sillä ruokkisi kaksi miljardia ihmistä. Nälkää näkeviä arvioidaan olevan vajaa miljardi.

Hävikkiruoka kuormittaa myös ympäristöä, kun ruokaa on tuotettu turhaan.

Kehittyvissä maissa hävikkiä selittävät elintarvikkeiden huonot säilytysmahdollisuudet ja heikosti järjestetty kuljetus. Varakkaissa maissa me tuhlaamme tyhmyyttämme. Ostamme liikaa ja heitämme kaiken varalta pois sellaistakin, minkä vielä voisi turvallisesti syödä.

Ehkä emme vieläkään ole ihan sisäistäneet sitä, että viimeinen käyttöpäivä on eri asia kuin parasta ennen -merkintä. Kun on tullut ostettua kaupasta lämmin leipä, lentää edellinen kuivahtanut kantapala helposti biojätteeseen. Kauppojen on kiireen vilkkaa poistettava hedelmähyllystä vähänkin nuhjaantuneemmat yksilöt, sillä muuten menee maine tuoreutta painottavassa bisneksessä.

Ranskassa ruuan pois heittäminen kiellettiin isoilta kaupoilta lailla. Aiemmin jätteeksi päätynyt ruoka pitää lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai eläinten rehuksi tai viime kädessä kompostoida. Noin kaksi ja puoli vuotta voimassa ollut laki oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Ranskalaismedian mukaan se on tepsinyt: ruokaa jakelevat järjestöt saavat entistä enemmän jaettavaa. Syrjäseuduilla kuljetuksia hoitamaan on syntynyt startup-yrityksiä. Kaupat laskevat varastonsa entistä tarkemmin ja myyvät alennuksella hedelmät ja vihannekset, jotka uhkaavat joutua pois heitetyiksi.

Meilläkin lain säätämisen tarpeesta on keskusteltu. Biojätteen kaatopaikkakielto on jo voimassa, mutta lisäksi on tehty lakialoite ruokahävikin kieltämisestä ja ruokapoliittinen selonteko ruokahävikistä.

Elintarvikelakia ollaan uudistamassa, mutta siihen ei ole tarkoitus sisällyttää mitään uutta ruokahävikin vähentämiseksi, kertoi elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä, kun kysyin. Ministeriössä uskotaan, että myönteinen kehitys teollisuudessa ja kaupan alalla jatkuu ilman pakottamistakin. Alkutuotantoon ja kuluttajiin lailla painostaminen ei Hielmin mukaan sovellu.

Suomessa ruokaketjussa kotitaloudet vastaavat noin kolmanneksesta kaikesta hävikistä. Yksi viidesosa tulee ravintoloista ja joukkoruokailusta, toinen teollisuudelta. Kaupan hävikki jää niukasti alle sen viidenneksen.

Kuopiossa hävikkiä on pienennetty esimerkiksi myymällä koulujen ylijäämäruokaa. Muualla eri yhteisöjen tiloihin on perustettu yhteisiä jääkaappeja, joihin kuka tahansa saa tuoda ylimääräistä ruokaa ja kuka vain voi hakea sitä vapaasti. Kannatetaan kaikkia ideoita, joiden perimmäisenä tavoitteena on ruuan arvostuksen lisääminen. Sitä kautta kotimaan elintarviketuotantokin voisi saada ansaitsemansa aseman.

Kirjoittaja on Savon Sanomien yhteisötoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Pahat, rumat ja päästöttömät

Kun evoluutio meni pieleen

Hyvä vihollinen

Kunnat merihädässä

Potemisen kulissi

Suuri ja kallis seikkailu

Meemeistä kansanperinnettä

Juttele ja katso silmiin

Näin kiinnostut politiikasta

Pahat, hyvät ja älykkäät

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.