Kun mummo tiesi paremmin

Mikähän musta vois tulla isona?

Mummo istui luumunvärisessä nojatuolissaan ja käännähti minuun päin.

– Toimittaja sinusta tulee.

Kohotin kulmiani ja vaihdoin puheenaihetta. Kuudentoista ikäisenä ammatinvalintakysymykset tuntuivat kaukaisilta. Sitä oli hukassa oman itsensä kanssa, opiskeli pitkää fysiikkaa ja pisti kädet ristiin toivoen, että takkuiselta tuntuva matemaattinen ala on minun juttuni.

Mummo tiesi paremmin. Ei kai se ihmekään ole, sillä hän ehti seurata elämääni vauvasta aloittelevaksi aikuiseksi. Opetti tekemään kukkaseppeleen. Osti pakkasen täyteen Ville Vallattomia ja kuppiin väkeviä menthol-karkkeja. Laittoi aamuisin repun selkään ja lähetti kouluun. Katsoi vierestä, kun valmistauduin ensimmäistä kertaa diskoon.

Usein mummot ja ukit ovat korvaamattomia apukäsiä lapsiperheiden arjessa, vaikkei isovanhemmalla olekaan laissa määritettyä oikeutta tai velvollisuutta lapsenlapsiinsa. Väestöliiton mukaan kuitenkin yli 70 prosenttia Suomen suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista antaa lapsilleen lastenhoitoapua. 40 prosenttia avustaa lastenlastensa elämää taloudellisesti.

Kolikon toisena puolena 18 prosenttia isovanhemmista ei ole antanut lainkaan käytännön apua lapsenlapsilleen. Isovanhemmuus voi olla kipeä asia. Mukavien mummojen ja ukkien joukkoon mahtuu äkäpäitä, ja onhan meitä lapsia ja lapsenlapsiakin moneksi. Välit voivat tulehtua ja monimutkaiset perhesuhteet hankaloittaa yhteydenpitoa.

Parhaimmillaan terveet, eri sukupolvia leikkaavat välit kuitenkin tekevät lapselle hyvää. Lapsen tapaamisoikeuden laajentamista koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudessa laissa vanhempien ohella myös muilla ”erityisen läheisillä henkilöillä” olisi oikeus tavata lasta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuvalla lapsella oli vuonna 2011 keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Minä kiisin läpi lapsuuden yhden mumskan voimalla. Äidinäidin tummanvioletista mekosta on vain hämäriä nelivuotiaan muistikuvia.

Ukkejani en saanut koskaan nähdä, mutta tiedän, että vaareja pidetään yhtä kovassa arvossa kuin mummoja. Kerrotaan tarinoita savottareissuilta, joilla pappa hyväntahtoisesti jakoi kupillisen kahvia muukalaisen kanssa. Pidetään arvossa isoisältä perittyä taskukelloa ja palataan kerta toisensa jälkeen keittiön korkeimman kaapin päälle piilotetulle ”ukin taikapussille”. Sinne yltää vain ukin koura. Joskus löytyy tikkari, toisinaan lakupötkö.

Mummot ja ukit vaikuttavat elämässämme pitkän aikaa. Palaamme heidän kanssaan koettuihin hetkiin ja tehtyihin retkiin vielä vuosienkin jälkeen. Joskus heidän sanomisensa jäävät kummittelemaan mielen perukoille ja palaavat mieleen ratkaisujen hetkellä. Niin kävi myös minulle, kun navigointi työelämässä tuli toden teolla ajankohtaiseksi.

Joskus isovanhemmat muistuttavat itsestään yllättäen. Omalla mummollani oli tapana poltella tupakkia ja lukea pohjoismaisia dekkareita. Sauhuttelu oli kuulema jäänyt tavaksi niiltä ajoilta, kun mummo sairasti tuberkuloosin. Savu sai yskimään ja irrotti limaa.

Mummon kuoleman jälkeen lainasin Liza Marklundeja kotikyläni kirjastosta. Juonen tiivistyessä vastaan tuli useampi peräkkäinen aukeama, jonka taitteessa oli tuhkaa. Kirja tuoksui vienosti tupakalle.

Havainto tuntui kuin tuulahdukselta menneisyydestä. Voisiko olla?

En tiedä varmaksi, mutta haluan uskoa niin.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Komea palkinto uurastajille

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Puhtaus on puoli ruokaa?

Lisää lääkäreitä

Työhuone, tuleva innovaatio

Unelma, joka ei toteudu

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

Luokkakokous – "Yhtä nopeasti kuin joukko katosi pihalta ruusuineen olivat nämä ihmiset nyt palautettavissa tähän epätodelliseen kuplaan"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.