Kunnat merihädässä

Kun lukee Kuntaliiton julkistamia tilinpäätösarviotietoja viime vuodelta, ei voi välttyä mielleyhtymältä Georg Malmstenin 1930 levyttämään lastenlauluun Mikkihiiri merihädässä. Niin huonossa kunnossa kuntien talous on.

Huomio kiinnittyy myös siihen, kuinka nopeasti kuntasektorin taloudellinen rapautuminen on tapahtunut. Kun viime vuonna tappiota teki noin 200 kuntaa, vuotta aiemmin tappiollisia kuntia oli 55.

Ja vielä hälyttävämpi tieto: nelisenkymmentä kuntaa joutuu ottamaan velkaa juokseviin menoihinsa.

Se tarkoittaisi yksilötasolla, että tulot jokapäiväiseen elämiseen eivät riitä ja pitäisi lähteä hattu kourassa kyselemään, kuka loppuosan rahoittaisi. Kysyähän aina voi, mutta myönteiset vastaukset olisivat harvassa.

Mikkihiiri merihädässä -laulussa apuun tuli Suomen Joutsen, mutta kunnissa ei voida jäädä odottamaan mitään ihmeiden tekijää. Sellaista sieltä ei vain ilmesty.

Tilanne kunnissa ei ole yksinkertainen. Esimerkiksi koko ei määrittele, kuinka hyvässä taloudellisessa kunnossa kunta on. Turku, Tampere ja Oulu ovat tulosriviensä kanssa vaikeuksissa.

Maan kahtiajako näkyy siinä, että Helsinki, Vantaa ja Espoo pitävät kärkeä. Uusimaata lukuun ottamatta lähes kaikki muut maakunnat ovat pudonneet enemmän tai vähemmän pakkaselle.

Ikävä kyllä valtion toimintojen keskittämiset vahvistavat asetelmaa. Näköalatonta, mutta niin totta.

Pohjois-Savossa jako taloudellisesti vahvoihin ja heiveröisiin on selvä. Tilannetta ei selitä kunnan asukasluku, kun toisessa ääripäässä on Vieremä, toisessa Tuusniemi ja Keitele.

Arvio Vieremän hyvän tilanteen osalta tuskin menee paljon pieleen kun toteaa, että sen alueelle sijoittui aikoinaan kultamuna nimeltään Ponsse.

Aktiivista elinkeinopolitiikkaa tekevä Iisalmi kärkiyrityksinään Olvi, Normet ja Genelec takoi saman verran plussaa kuin autotehtaalleen näyttävästi työvoimaa houkutellut Uusikaupunki.

Viivan alle jää vähemmän näyttävillä koreografioillakin. Uudellakaupungilla on saksalainen Mercedes-Benzinsä. Ylä-Savossa on monta ”omaa mersua”.

Vahvat yrityksetkään tai sijainti eivät aina tee kunnan taloutta autuaaksi. Hyvästä esimerkistä käyvät viime vuodelta Pohjois-Savossa Keitele tai Siilinjärvi, ja pääkaupunkiseudulla Espoo.

Espoon tulos romahti, vaikka se pysyi edelleen kolmen vahvimman joukossa. Merkittävimpiä selittäjiä oli länsimetro, jonka rakentaminen oli jos ei täysi fiasko niin melkein.

Asukasluvultaan Pohjois-Savon suurimpiin kuntiin kasvaneella Siilinjärvellä on osapuilleen saman verran velkaa kuin Varkaudella. Molemmissa on merkittäviä yrityksiä kuten Yara, Lujabetoni tai Stora Enso, mutta esimerkiksi Siilinjärven tuloskykyä heikensivät lukuisat julkisten tilojen sisäilmaongelmat.

Keiteleen vahvat yritysten suurinvestoinnit söivät yhteisöveroja. Keiteleen tulos oli viime vuonna suhteellisesti Pohjois-Savon huonoin Tuusniemen kanssa. Rautavaara on asukaslukuun suhteutettuna velkaisin. Jokaiselle rautavaaralaiselle velkaa on 6 500 euroa.

Kun tilanne on näin häiriöherkkä, ihme olisi, jos kunnanäidit ja -isät nukkuvat yönsä levollisesti.

Väkimäärä vähenee monessa kunnassa. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, ja valtio työntää kätensä yhä syvemmälle kuntien kassaan. Tulopuolella veroruuveja on kiristetty äärimmilleen, eikä sieltä ole liiemmin apua odotettavissa.

Keskustelu kuntataloudesta ja kuntien roolista laajemminkin on tarpeen. Sen ovat ikävällä tavalla konkretisoineet vanhusten huollosta ilmi tulleet laiminlyönnit. Niitä ei selitellä kuntien rahapulalla Suomessa vuonna 2019.

Uusimmat

Nimellä

Silmät on siniset

Rumaa ja ei niin kaunista

Kuopion katseenvangitsijat

Vanhus ja pingismaila

Vaalihylkiö

Suomalaisten vaivat

Poliittinen ilmasto

Pelikirjoja

Kauppaan ei kipaista kello 22

Finnpulp ja Premium Board

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.