Miehen kuolema

Huomaa ajan kulumisen ja omansakin, kun nykyään joutuu yhä useammin saattamaan tuonpuoleiseen omaisiaan, ystäviään ja entisiä työkavereitaan. Juhannuksen alla olin taas hautajaisissa. Nyt oli Markun vuoro.

Melkein 79-vuotias, eläkkeellä ollut kirvesmies kuoli remonttityömaalla sydänkohtaukseen. Talkoissa jälleen kerran ollut auttavainen rakennusalan ammattimies lähti, kuten oli elänytkin – saappaat jalassa.

Ja ehkä parempi niin. Olen alkanut arvostaa entistä enemmän äkkilähtöjä, kun olen paitsi kansalaisena myös lehtimiehenä seurannut suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jossa sairaat ja vanhukset monesti jätetään heitteille koteihinsa tai virumaan laitoksiin välinpitämättömän hoidon armoille.

Kun leikataan ja säästetään, kipeimmät kolhut sattuvat aina niihin, jotka eivät pysty itseään äänekkäästi puolustamaan. Niin se vain näkyy menevän myös meillä.

Harvoin tavalliset ihmiset toisilleen pahaa tahtovat, mutta ympäröivät olosuhteet ja yhteiskunta voivat toimia kahdella tavalla: joko edistää ja suosia inhimillistä käytöstä tai tehdä itsekkyydestä ja kovuudesta palkittavan, jopa itseisarvoisen tavan toimia.

Oma päätöksemme on, kumman polun valitsemme yksilöinä tai yhteiskuntamme jäseninä, kansalaisina.

Markku edusti perinteistä suomalaisen miehen mallia: hän oli käytännön mies, joka osasi tehdä käsillään kaiken. Rakennus- ja maatöiden lisäksi sujuivat muutkin työt kätevästi ja ripeästi. Työpäivä ei totisesti kulunut kintaita katsellessa, kuten usealle nykyään käy.

Arvostin ja kunnioitin Markkua monesta syystä, en pelkästään perinteisenä miehen mallina vaan myös katoavan ihmistyypin ilmentymänä.

Monella tapaa, hyvässä ja pahassa, hän oli aito kansanmies ja työläinen. Rehti ja reilu, mutta toisaalta itsepäisyyteen asti oman tiensä kulkija, joka ei neuvoja kysellyt, vaikka joskus olisi ehkä ollut syytä. Tosi mieshän ei lääkäriin mene, ei läskiä lautasensa reunalle siirrä eikä voita syömättä jätä!

Miksi tämä kirjoitus? Vuonna 1939 syntyneen Markun muisto on säilyttämisen arvoinen siksi, että hän edusti sitä väistyvää sukupolvea, joka sotasukupolven ja suurten ikäluok­kien kanssa rakensi takavuosikymmeninä Suomen. Sen Suomen, jonka eduista me nuoremmat olemme hyötyneet ja saaneet nauttia.

Emmekä ole tarpeeksi kiitollisuutta tunteneet tai osoittaneet.

Ankarat ajat opettivat aiempia sukupolvia luottamaan toisiinsa. Auttamisen halu, naapurien jelppiminen ja talkootyöt olivat aikoinaan monille suomalaisille luontevia tapoja toimia.

Nyt ei tarvitse kuin kuikuilla ympärilleen, niin huomaa, että niin ei enää useinkaan ole.

Maksamme yksilöinä ja kansana aina velkaa. Mutta kenelle? Niille, joille olemme nuorempina ikäluokkina todella velkaa, vai niille, joille kuvittelemme koko maailman pelastajina olevamme velkaa?

Joskus kun pohtii suomalaista yhteiskuntaa, seuraa politiikkaa ja tutustuu moderniin taiteeseen – nimenomaan sen tekotaiteellisiin teoksiin – maailma tuntuu mielettömältä. Se kokemus ei ole kuitenkaan huono asia ihmiselle – ainakin jos Tiibetin lamoja on uskominen.

Älyttömyys – tai älyttömältä tuntuva – asioiden sekoittaminen pakottaa ajattelemaan eli viisastuttaa enemmän kuin itsestäänselvyyksien hokeminen.

Siksi myös yhden ihmisen elämällä voi peilata kansakunnan historiaa. Ja miettiä, mikä on meidän kohtalomme, sinun ja minun...

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Vieraat termit eivät saa olla sumuverho

14 vuotta vanhalla varsin klassisella kakkosautolla pääsääntöisesti ajelevalle kertakokeilu sähköavusteisella polkupyörällä riitti: Se oli silkkaa rakkautta

Kalajoki on my mind – Eksotiikka hiekkasärkillä silloin ja nyt

Tärkeimmät asiat näkee silmillään – mene metsään tarkistamaan puusi omistaja

Muistomerkit kertovat myös uhreista

Parempi sote

Hamstraajan kunnianpalautus

Kansa kaipaa aina toivoa paremmasta

Vitkuttelemalla kriisikunnaksi

Marimekko on suomalaisen naispoliitikon univormu, Saksan Merkel erottautuu pukumiesten joukosta värikkäissä jakkupuvussaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.