Minkä kirjan luit viimeksi?

Kun ensimmäinen Harry Potter -kirja julkaistiin 1990-luvun loppupuolella, tuntui, että jotain muuttui nuorten keskuudessa. Äidinkielen opettajan esitellessä ulkomailla jo suursuosion saanutta sarjaa luokalle, myös takarivin oppilaat nostivat yllättäen päätään pulpetista.

Brittiläinen velhomaailma alkoi innostaa nuoria ja aikuisiakin lukemisen pariin aivan uudella tavalla.

Potterit tekivät sen, mitä moni opettaja oli yrittänyt vuosia: sai aiempaa useammat nuoret lukemaan.

Keskustelupalstoilla kysyttiin, minkä ikäiselle kirjan voi jo antaa luettavaksi; voisiko esimerkiksi 7-vuotias jo aloittaa sarjan, vaikka on juuri oppinut lukemaan.

2010-luvulla julkaistut, oppilaiden koulutaitoja mittaavat PISA-tulokset kertovat kuitenkin jälleen karua kieltä: lukutaito on rapistunut ja Suomessa tyttöjen ja poikien kasvaneita eroja ei ole saatu pienennettyä.

PISAn lukutaitotutkimuksen vastaava yliopistotutkija Inga Arffman totesi Ylen haastattelussa (2015), että syy löytyy nimenomaan siitä, että kaunokirjalliset teokset eivät kiinnosta poikia.

Ehkä Potter-huuma oli jo mennyt.

Lukutaitoon kiinnitetään tällä viikolla erityistä huomiota, kun kouluissa vietetään perinteistä sanomalehtiviikkoa.

Vaikka teemana onkin median ja sosiaalisen median kriittinen lukeminen, ei kaunokirjallisuutta voi tässä yhteydessä ohittaa. Lukutaito ylipäätään tarkoittaa taitoa tulkita mitä tahansa kirjoitettua kieltä ja sitä kautta koko maailmaa.

Monien tutkimusten mukaan erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisesta on hyötyä, koska se muun muassa synnyttää empatiakykyä, mielikuvitusta ja ilmaisukykyä.

Italialaistutkimus (2014) osoittaa myös, että lapset, jotka ovat lukeneet Harry Pottereita, ovat suvaitsevaisempia vähemmistöjä kohtaan kuin he, jotka eivät ole lukeneet.

Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutottumuksissa eivät jää kuitenkaan pelkästään nuoruuteen. Eräs kirjallisuuden tutkija totesi haastatellessani häntä, että sukupuolten välillä on yhä iso kahtiajakautuminen myös aikuisuudessa.

Naiset lukevat naisten ja miesten kirjoittamia kirjoja, kun taas miehet lukevat pääsääntöisesti vain miesten kirjoittamia kirjoja. Samoin vanhemmat ihmiset suosivat kotimaista kirjallisuutta, nuoremmat myös ulkomaalaista.

Lukutaito ja vapaus valita tekstinsä ovat jokaisen perusoikeuksia. Lukeminen on tärkeää maailmassa, joka muuttuu entistä tehokkaammaksi, hyötyä tavoittelevaksi ja asioita kärjistäväksi. Omassa mustavalkoisessa kuplassa on vaikea enää edes kuulla ulkopuolella huutelevan mielipiteitä – saati ymmärtää niitä.

Asioiden näkeminen toisen näkökulmasta ei välttämättä muutu yhdellä kirjan lukemisella, mutta ainakin se antaa näkökulmia ja työkaluja toisenlaiseen ajatteluun.

Ja ehkä seuraavan kirjan voi valita oman mukavuusalueensa ulkopuolelta.

Luetut tai lukemattomat kirjat kertovat jotain ihmisestä, koska kirjoja valitaan usein luettavaksi oman kiinnostuksensa mukaisesti. Sotakirjoja rakastava ahmii tutun aihepiirin kaikki kirjat, matkailusta kiinnostunut hakeutuu helposti maailmankirjallisuuden pariin.

Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä esimerkiksi poliittiset päättäjät ovat viime vuosina lukeneet. Entä valtionjohtajat?

Luulenpa, ettei Yhdysvaltojen tuoreella presidentillä Donald Trumpilla ole ainakaan Harry Potterit etualalla kirjahyllyssä.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Suuri Johtajasi ei ole sinun asiallasi vaan omallaan

Lapsia kuin nälkävuosina

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Alas Kiven portaita

Olen sisällöllinen väliinputoaja

Matkalla aikuiseksi – käytännön vinkkejä lukion alkuun

Eläköön mittaamiselle!

Kieltäydy turhista töistä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.